Sijainti: Etusivu / Aiheet / Elämä / Tommy Hellsten: Olen tietoinen, en uskovainen
Tehdyt toimenpiteet

Tommy Hellsten: Olen tietoinen, en uskovainen

Teksti: Tommi Sarlin, Kuvat: Esko Jämsä

Terapeutti Hellsten on tehnyt tähänastisen elämänsä tärkeimmän teon. Hän kirjoittaa nyt kaartelematta Jumalasta.

Tommy Hellstenin asennetta Jumalaan kuvaa paremmin sana tietoinen kuin uskovainen.

Lindnäsin tilalla Sipoossa eletään muutosten aikaa. Tommy ja Carita Hellstenin koti on myynnissä samoin kuin Ihminen tavattavissa -ohjelman mentorikoulutusohjelma. Hellstenit etsivät nyt uutta kotia Porvoosta, ja jotain on jo katsottunakin.

Hellsteneillä usein vierailleelle tulee haikea olo. Tommy Hellsten suunnitteli aikoinaan vanhan hirsitalon laajennuksen, ja pihalle kunnostettiin vanhasta tallirakennuksesta Arkki, josta tuli hiljentymis- ja koulutustila. Kirjoissaan Hellsten on kuvannut, mitä täällä on koettu ja tehty.

Tummapaahtoista kahvia keittelevä isäntä on tyyni, kun hän kertoo tilanteesta.

– Taloudellinen tilanne on kypsyttänyt tämän ratkaisun, joka ei olisi syntynyt omasta viisaudesta. Caritalle tästä luopuminen on ollut helpompaa kuin minulle, joka olen ollut tähän enemmän takertunut.

Tommy Hellsten muistelee huvittuneena jostain lukemaansa lausahdusta: kaikessa, mistä olen joutunut luopumaan, on kynsieni jäljet. Niin tässäkin. Päätös on kuitenkin hyvä ja Hellstenit ovat siitä iloisia.

– Haluamme jo vähän helpompaa elämää. Muutosten taustalla ovat osittain taloudelliset tekijät, mutta ennen kaikkea tarve siirtyä elämässä eteenpäin. Uudenlaisen elämän kaipuu ajaa kohti jotain, jonka vasta aavistamme.
 

Vähitellen alkoi syntyä tunne kuin minua olisi talutettu tuon kirjan läpi, ja tuo taluttaja olisi ollut Kristus."

 


Matkalla uutta kohti

Tommy Hellstenillä ovatkin jo eläkepaperit vetämässä, kiinnostuneita ostajia on ilmaantunut ja uusi yritys perustettu. Sen liikeideaan kuuluu järjestää muun muassa vetäytymisiä kesäkuiselle Patmoksen saarelle, ja retkikuntaan voi ilmoittautua. Matka levollisuuteen -teemalla tehtävän reissun oppaina toimivat Hellstenien lisäksi opetusneuvos Kalevi Virtanen ja Kreikan tuntija Pirjo Fragkopoulos.

Kotimaassa yritys jatkaa Hellstenin elämäntyötä järjestämällä nettiseminaareja teemalla Tommy Hellsten olohuoneessa ja myymällä hänen kirjojaan. Nyt kaupaksi käy Hellstenin uusin teos Tähän olen tullut, joka julkaistiin helmikuussa.

– Signeeraan jokaisen kirjan, laitan kuoreen ja vien postiin. Tuntuu hyvältä olla tässä ketjussa mukana alusta loppuun saakka, kirjailija myhäilee.

Viimeisin kirja on Hellstenin mukaan hänen elämänsä tärkein teko. Se on paljon lohkaistu mieheltä, joka on ollut muun muassa maamme uranuurtajia päihteiden väärinkäyttäjien omaisten hoidon kehittämisessä.
 

Hiljainen vesi kaiken taustalla

Hellsten on kirjoittanut ennenkin tärkeitä teoksia kuten Virtahepo olohuoneessa (Kirjapaja 1991) ja Saat sen mistä luovut (Kirjapaja 2001). Uusimpaan kirjaansa Hellsten on kirjoittanut sumeilematta auki arvomaailmansa ja ajattelunsa, jotka ovat mukana hänen aikaisemmissa 25 kirjassaan.

– Kaikki mitä olen kirjoittanut, sanonut tai pohtinut on sojottanut tämän kirjan suuntaan. Se on kuin hiljainen vesi kaiken taustalla. Kun pohdimme kirjalle nimeä, Carita ehdotti Kaapista ulos, Hellsten naurahtaa.

Paitsi sisällöltään myös syntytavaltaan kirja on Hellstenille erityinen. Teoksen ensimmäinen sisällysluettelo syntyi syksyllä 2014, jolloin Hellstenin tarkoituksena oli aloittaa kirjoittaminen perheen Kap Verden lomalla. Ensimmäisenä aamuna Hellsten kuitenkin huomasi järkytyksekseen, että dispositio oli jäänyt kotiin.
 

Alan aavistaa sumusta hahmon, joka on äärettömän suuri viisaudessaan ja pelottava totuudellisuudessaan."


– Ryhdyin kirjoittamaan, epäröiden ja hapuillen. Vähitellen alkoi syntyä tunne kuin minua olisi talutettu tuon kirjan läpi, ja taluttaja olisi ollut Kristus.

Sama tunne säilyi vielä kahden muun kirjoittamisperiodin ajan, jotka sijoittuivat Lappiin ja Porvoon saaristoon.

– Tekstiä syntyi vaivattomasti, se solisi minusta kuin tunturipuro. Päivän päätteeksi oli aina kiitollisuus siitä, mitä oli tullut tehdyksi.
 

Miten puhua Jumalasta? Jumalasta kirjoittaessaan Tommy Hellsten otti ison riskin.

Kuinka tehdä oikeutta tärkeimmälle?

Kysymys Jumalasta on vaivannut Tommy Hellsteniä jo Virtahevon kirjoittamisesta lähtien. Miten kertoa Jumalasta muuttumatta kukkahattutädiksi tai hihhuliksi? Kuinka tehdä oikeutta maailman tärkeimmälle asialle?

Tapa käsitellä asiaa on Hellstenin faneille tuttu: hän kirjoittaa Jumalastakin oman kertomuksensa lävitse pukien näin uusiksi tuttuja ja kuluneitakin käsitteitä kuten Jumala, Kristus ja synti. Samalla hän ottaa jälleen riskin tulla hylätyksi ja kohtaa näin syvimmän pelkonsa.

Jumala merkitsee Hellstenille rakastavia kasvoja, joiden edessä elämme. Rakkaus on maailmankaikkeuden suurin voima.

– Alan aavistaa sumusta hahmon, joka on äärettömän suuri viisaudessaan ja pelottava totuudellisuudessaan. Kysymys ei ole mistään filosofisesta asiasta vaan keskusteluyhteydestä minun ja tuon hahmon välillä. Tuntuu kuin Hän olisi enemmän minä kuin minä itse.

Samaan aikaan on hiljalleen kypsynyt sisäinen muutos, jossa Hellstenin rukous Tapahtukoon minun tahtoni on hiljalleen muuntunut yhä enemmän muotoon Tapahtukoon sinun tahtosi. Tämä on vaatinut viidenkymmenen vuoden taivalluksen, joka alkoi lapsuudesta loviisalaisessa alkoholistiperheestä ja jatkuu yhä.

– Olen aikaisemmin itse määritellyt sen, miten elämän tulisi kulkea. Kun se sitten ei ole mennyt niin, olen tulkinnut Jumalan olevan etäinen tai nukkuvan. Tänään odotan suorastaan innolla sitä, mitä Jumala on ajatellut minun elämäni varrella vielä tapahtuvaksi.
 

Kristuksen persoona ei avaudu sellaiselle, joka on täynnä omaa erinomaisuuttaan. "


Voimme oikeutetusti kysyä: onko Hellsten tullut uskoon? Mies itse vierastaa uskovainen-sanaa ja puhuu mieluummin tietoisuudesta.

– Minulle uskovaisuus tulee jotenkin lähelle uskottelua. Siinä ihminen itse luo uskonsa, kun taas tietoisuus on enemmän tietämistä. Se on eräänlaista uskoon upotettua tietämistä ja syvään kokemukseen perustuvaa vakuuttuneisuutta

– Kun olet tietoinen, sinun ei tarvitse vakuuttaa tai käännyttää ketään vaan olet rauhallisesti läsnä siinä, minkä tiedät olevan totta. Levollinen oleminen on vakuuttavampi viesti uskosta kuin uskosta jankuttaminen.

 

Tie Jumalan luo

Jeesus nousi Tommy Hellstenin mukaan kuolleista omassa persoonassaan, ei vain ideana. Hellstenille Kristus on maailman kiehtovin persoonallisuus.

– Hänen persoonansa ei avaudu sellaiselle, joka on täynnä omaa erinomaisuuttaan. Kristus odottaa, että ihmiseen syntyy tilaa kuulla hänen sanomaansa. Yleensä ihminen saatetaan siihen tilaan, että hän alkaa kuulla. Näin on käynyt myös minulle.

– Usein tähän liittyy kärsimys, jota kukaan meistä ei suostu ottamaan vastaan vapaaehtoisesti. Vähitellen ihminen ei kuitenkaan enää vain karta kärsimystä, vaan saattaa nähdä siinä myös rakkaudellisen tarkoituksen. Silloin hän saattaa jopa kiittää kärsimyksestään.

Hellsten ottaa esiin synnin käsitteen. Synti lienee yksi eniten inflaatiota kärsineistä kristinuskon käsitteistä. Aikaisemmin syntinä saatettiin pitää tanssia, kiroilua ja kortinpeluuta. Tänään synnille ei tahdo löytyä senkään vertaa merkitystä. Hellstenille syntien tunnustaminen ja anteeksisaaminen on kuitenkin tie Jumalan luo.

– Synnissä Jumala osoittaa ihmisen oman riittämättömyyden. Synti näyttää ihmisen massiivisen syyllisyyden ja sen, että ihminen ei riitä oman elämänsä selitykseksi.

Hellstenin mukaan Jumala käyttää syntiä ikään kuin vipuna, joka kampeaa ihmisen rakkauden suuntaan. Asiaa mutkistaa kuitenkin, että syyllisyys ja häpeä menevät meiltä usein sekaisin.

– Jumala ei koskaan häpäise, vaan osoittaa vain ihmisen syyllisyyden. Kun Jumala sitten vapauttaa ihmisen syyllisyydestä, ihmisen kokema häpeä heikkenee. Ilman Jumalan rakkautta ihminen ei kestä katsoa omaa syyllisyyttään vaan jää häpeän vangiksi.

 

Sairaalloinen suvereenius

Sama toimii ihmisten välisissä suhteissa. Myös niissä ihmisen tulee vapautua syyllisyyteen, jotta hän voi ottaa vastaan rakkauden. Syyllisyydestä vapautuu vapautumalla syyllisyyteen.

– Et kestä katsoa omaa raadollisuuttasi, jos et ole kokenut rakkaudellisuutta. Vasta sitten kestät katsoa omaa heikkouttasi. Sinun täytyy ottaa vastuu syyllisyydestäsi, ja se häviää. Näin kasvat suurempaan tietoisuuteen ja vastuullisuuteen.

Jos ihmisen persoonassa on häpeää, hänen on vaikea tunnustaa raadollisuuttaan. Meillä on Tommy Hellstenin mukaan suorastaan kulttuurista häpeää, joka estää tunnustamasta omaa keskeneräisyyttämme.

Taudin kuvaan kuuluu, että pidämme yllä sairasta käsitystä omasta kaikkivoipaisuudesta, johon Jumala ei sovi. Olemme sairaalloisen suvereeneja.

 

Juudaskin olisi saanut armon

Kertomus Pietarista, joka kieltää Jeesuksen kolmesti, puhuu anteeksiannosta sekin. Pietari palasi Jeesuksen luo ja sai anteeksi. Hänestä tuli kirkon pää, ja tänään hänen kunniakseen on esimerkiksi Vatikaanissa mahtava kirkko. Juudas sen sijaan kavalsi Jeesuksen, mutta hän jäi häpeänsä vangiksi ja hirttäytyi.

– Jos Juudas olisi palannut Jeesuksen luo pyytämään anteeksi, hän olisi saanut armon. Kristuksessa ei olisi ollut mitään estettä, Tommy Hellsten sanoo.

– Millainen hahmo meillä olisikaan Juudaksessa, jos näin olisi käynyt! Suurempaa syntistähän on enää vaikea kuvitella. Meillä olisi luultavasti Roomassa Juudaksen kirkko, ja paavi olisi Juudaksen seuraaja.

Tähän on tultu, ja tästä matka jatkuu. Mitä huominen tuokaan tullessaan?

Tämän jutun kirjoittaja on tehnyt Hellstenistä henkilökuvan Tommy Hellsten – ihmisyyden matkamies (Kirjapaja 2015).