Sijainti: Etusivu / Kirkko ja kaupunki / Kirkko ja Kaupunki: Arkisto / Sairaanhoidon palvelut siirtyvät Meilahteen
Tehdyt toimenpiteet

Sairaanhoidon palvelut siirtyvät Meilahteen

Kaivinkoneet ovat vallanneet Meilahden sairaalan edustan. Kyse ei ole pienistä korjaustöistä, vaan mittavan Meilahti-hankkeen ensimmäisestä vaiheesta.

Meilahden rakennushankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään töitä katujen alla ja tunneleissa. Taustalla näkyvä Meilahden torni uusitaan täysin sisäpuolelta. Kuva: Sirpa Päivinen/KuvaKotimaa

Meilahden sairaala-alueelle rakennetaan kolme uutta sairaalaa ja vanhoja peruskorjataan. Tarkoituksena on siirtää alueelle kaikki Helsingin kaupungin ja HUS:n erikoissairaanhoidon päivystyspalvelut.

Kerrosneliömetrejä saadaan alueelle 60 000 lisää vuoteen 2016 mennessä. Lisätiloja ei niinkään havitella, vaan samalla luovutaan muualle sijoitetusta erikoissairaanhoidon toiminnasta. Ensi syksynä aloitetaan uudisrakennuksista suurimpien, Kolmiosairaalan ja Helsingin kaupungin yhteispäivystyksen rakentaminen. Ne valmistuvat vuonna 2009.

– Toimintojen keskittämisellä yhdelle alueelle säästetään rahaa. On laskettu, että säästöä tulee kertymään vuosittain noin neljä miljoonaa euroa, kertoo projektinjohtaja Seppo Vainionpää.

Hoito-olosuhteet paranevat

Raha ei kuitenkaan ole ainoa motiivi, vaan keskittämisellä haetaan ennen kaikkea hoitoprosessin helpottumista eli nykytilanteeseen verrattuna miellyttävämpiä olosuhteita, järkevämpiä ratkaisuja ja parempia hoitotuloksia.

Potilaita ei enää esimerkiksi tarvitse siirtää Mariasta tai Töölöstä Meilahteen kesken kaiken. Paitsi epämukavuutta potilaiden siirroista saattaa aiheutua myös katkoksia tiedon siirrossa.

– Aina on mahdollista ja inhimillistä, että jotain pientä mutta tärkeää jää kertomatta, kun vastuu potilaasta siirtyy toiselle yksikölle, SeppoVainionpää selventää.

Kun esimerkiksi Kirurgisen sairaalan elinsiirtotoiminnot siirretään Meilahteen vuonna 2010, ei siellä tarvita enää kallista ympärivuorokautista päivystystä. Niin ikään kalliit tukipalvelut, kuten kuvantamis- ja laboratoriopalvelut, voidaan keskittää.

Satavuotias idea

Seppo Vainionpää kertoo Meilahti-hankkeen kuuluvan hänen uransa mielenkiintoisimpiin ja haastavimpiin tehtäviin. Aivan varmasti se on kaikkein laaja-alaisin.

Vainionpään mukaan ensimmäinen Meilahti-suunnitelma näki päivänvalon jo 1900-luvun alussa. Töölön ensimmäinen asemakaava vahvistettiin 1906 Pietarissa ja siinä näkyvälle Meilahden tyhjälle alueelle suunniteltiin sairaalakeskittymää. Suunnitelmasta toteutuivat Naistenklinikka ja palvelukeskus.

Sittemmin kaupunki erkani valtakunnallisesta ohjauksesta ja alkoi kehittää omaa sairaalatoimintaansa. Uudelleen ajatukseen palattiin vasta 1998, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit yhdistyivät ja saatiin uusi erikoissairaanhoitolaki.

Kirurgisesta sairaalasta tulee tuki- ja liikuntaelinsairaala ja tekonivelkeskus. Marian sairaalaan ei jää HUS:in toimintaa lainkaan. Kaupungin omistamaan rakennukseen tulee mahdollisesti Ruoholahden terveyskeskus.

Myös Töölön sairaalan toiminnot, Auroran sairaalan infektiotautien hoito ja Mäntytien kuntoutuspoliklinikka siirtyvät Meilahden alueelle.

Mikä ihmeen Kolmiosairaala?

Kolmiosairaala on saanut nimensä kolmiomaisesta valopihasta. Se suunnitellaan sisätautien erikoisalojen käyttöön, esimerkiksi keuhko- ja infektiosairauksien hoitoon. Kun Kolmiosairaala otetaan käyttöön, voidaan aloittaa Meilahden tornin peruskorjaus.

Tornin korjaustyöt aiotaan tehdä kahdessa osassa. Rakennus jaetaan pystysuunnassa kahtia, ensiksi remontoidaan toinen puoli ja sitten toinen. Käytännössä ennallaan tulee säilymään vain ulkokuori, kaikki sisäpuolinen uusitaan.

Suunnittelussa yhtenä tärkeimmistä periaatteista on muuntojoustavuus: Vaikka rakennus suunnitellaan tiettyyn käyttöön, tilat suunnitellaan niin, että käyttötarkoitusta voidaan tarpeen mukaan muuttaa.

– Sekä lääketiede että tekniikka kehittyvät niin nopeasti, että parhaiten valmistaudumme tulevaisuuteen varautumalla muutokseen. Suuntaa emme tiedä, joten on vain luotava muutokselle suotuisat olosuhteet, Seppo Vainionpää selittää muuntojoustavuuden merkitystä.

Lisää juttuja aiheesta: