Sijainti: Etusivu / Kirkko ja kaupunki / Kirkko ja Kaupunki: Arkisto / Muslimivähemmistö kasvaa Helsingissä
Tehdyt toimenpiteet

Muslimivähemmistö kasvaa Helsingissä

Pieni islamiin kääntyneiden ryhmä tekee näkyvää lähetystyötä Helsingissä. Hiljattain perustettu Suomen Islamilainen Neuvosto yhdistää muslimien rivejä.

Abdullah Tammen mukaan islam näyttää kiinnostavan nyt nuoria miehiä. Kuva: Miska Reimaluoto

Moni helsinkiläinen on saanut postilaatikkoonsa Mitä islam tekee Suomessa? -traktaatin, jonka mukaan ”Jeesuksen jumalointi ja Jumalan pojaksi kutsuminen on epäjumalanpalvontaa”. Lentolehtisessä annetaan vastauksia kärkeviin kysymyksiin kuten Miksi islam on verinen uskonto? ja Palvovatko ”muhamettilaiset” Muhammedia?

Helsinkiläiset kohtaavat islamilaista lähetystyötä hyvin harvoin. Muslimien vakiintuneena käytäntönä on ollut tiedon jakaminen ja "islamiin kutsuminen", joka on omalla elämäntavalla esimerkin antamista muille. Muihin uskontoihin ei oteta kantaa, ja suhteet niihin muodostuvat vuoropuhelun kautta.

Nyt lentolehtistä ovat jakaneet islamiin kääntyneet, suomalaissyntyiset muslimimiehet, jotka kokevat lähetystyön tehtäväkseen. Lehtisen takana on ryhmä, joka sulautui hiljattain perustettuun Islamin Aika -nimiseen rekisteröityyn yhdistykseen. Traktaatin 20 000 kappaleen painoksesta on riittänyt jaettavaksi myös helsinkiläisiin moskeijoihin.

Islamin Aika -yhdistyksen puheenjohtajan Abdullah Tammen mukaan lähetystyötä tehdään myös jatkossa. Lähtökohtana on kristittyjen kunnioittaminen.

– Lähetystyössä otetaan kantaa ja pyritään vaikuttamaan myönteisesti. Emme voi peitellä esimerkiksi islamin käsitystä Jeesuksen jumaluudesta. Samalla tavoin myös esimerkiksi helluntailaiset tai Jehovan todistajat tuovat omat näkemyksensä Jeesuksesta esiin, Tammi sanoo.

Kotimainen lähetystyö tuottaa käännynnäisiä

Kasvava islamiin kääntyneiden suomalaisten joukko on Abdullah Tammen mukaan avainasemassa, kun islamilaista lähetystyötä ja yhteisön muita asioita hoidetaan Suomessa. Parhaillaan viritellään esimerkiksi uuden moskeijan rakentamista Helsinkiin. Rahoitusta sille on Tammen mukaan luvassa sekä Suomesta että ulkomailta.

– Hanke alkaa konkretisoitua vuoden parin päästä. Me syntyperäiset suomalaiset tunnemme suomalaisen kulttuurin ja osaamme toimia täällä. Sen sijaan maahanmuuttajat ovat voineet kokea, etteivät he pysty lähestymään suomalaisia jo pelkästään kielimuurin vuoksi.

Helsingissä on kahdeksan moskeijaa

Muslimeita arvioidaan olevan Suomessa noin 30 000, joista puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Islamilaisia yhdyskuntia on toistakymmentä ja yhdistyksiä yli 30. Monet niistä ovat pieniä, ja osa myös lyhytikäisiä. Valtaosa Suomen muslimeista on sunnalaisia, shiialaisia on muutama tuhat.

Helsingissä on kahdeksan moskeijaa: Islamic Multicultural Dawah Center Munkkiniemen puistotiellä, Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan moskeija Lönnrotinkadulla, Helsinki Islam Keskuksen moskeija Veturitorilla, pakistanilaisten Suomen Islam Keskus Ruusulankadulla, Suomen Islam -seurakunnan moskeija Fredrikinkadulla ja The Islamic Rahma Center Kastelholmantiellä. Turkkilaisilla on moskeija Hämeentiellä ja shiialaisella Resalat-yhdyskunnalla Yliskyläntiellä. Lisäksi toinen shiialainen yhteisö kokoontuu sen johtajan kodin yhteydessä rukoushuoneella.

Abdullah Tammi määrittelee Islamin Aika -yhdistyksen uskon sunnalaiseksi eli tärkeitä auktoriteetteja ovat Koraani ja profeetta Muhammadiin liittyvä perimätieto. Joidenkin yhdistysten jäsenten ajatusmaailmaan on kuitenkin vaikuttanut myös salafi-liike, joka on Arabiasta tulevan ankaran puhdasoppisen wahhabilaisuuden perua. Suurin osa Suomen isoista islamilaisista yhdyskunnista ei tätä tulkintaa noudata.

– Itse pidän itseäni ennen muuta keskitien kulkijana, sillä kunnioitan kaikkia muslimeja enkä tee ääritulkintoja, Tammi sanoo.

Piskuiseen Islamin Aika -yhdistykseen kuuluu noin 20 jäsentä, joista valtaosa on syntyperäisiä suomalaisia. Suurin osa heistä on äskettäin kääntyneitä, nuoria, perheellisiä tai juuri työuransa alussa olevia suomalaisia miehiä. Suomessa on kaikkiaan liki tuhat islamiin kääntynyttä suomalaista, joista valtaosa on naisia.

Yhdistyksestä lähtee piakkoin viisi suomalaismiestä Saudi-Arabiaan Medinaan opiskelemaan muutamaksi vuodeksi islamilaisessa yliopistossa. Opinnot kustannetaan saudivaroin, ja opintojen päätyttyä miehet työllistynevät Suomessa imaameina tai muina islaminopettajina.

Islamilainen neuvosto luo yhteyksiä

Viime vuosina muslimit ovat pyrkineet yhdistämään voimiansa, jonka tuloksena 14 islamilaista järjestöä perusti Suomen Islamilaisen Neuvoston (SINE) marraskuussa. Neuvosto on keskustelufoorumi, joka pyrkii luomaan yhteisiä kantoja päätöksiä muslimeja koskevissa kysymyksissä. Lisäksi se organisoi muslimien yhteistyötä viranomaisten kanssa.

– Neuvostoon kuuluu jo kattavasti islamilaisia yhdyskuntia, yhdistyksiä ja säätiöitä Helsingissä, Kuopiossa, Turussa ja Tampereella. Odotamme piakkoin lisää hakemuksia neuvostoon, kun se nyt on virallisesti rekisteröity maaliskuun alussa, sanoo hallituksen puheenjohtaja Anas Hajjar.


kuuluu seuraaviin kategorioihin: