Sijainti: Etusivu / Kirkko ja kaupunki / Kirkko ja Kaupunki: Arkisto / Kiven kaupunki
Tehdyt toimenpiteet

Kiven kaupunki

Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta on hyvä hetki tehdä kävelyretki kansalliskirjailijan tärkeimpiin Helsingin osoitteisiin, joista kolme on vielä pystyssä.

Aleksis Kiven ensimmäisen Helsingin koulun sijainti on merkitty muistolaatalla Katajanokalle, Rahapajankatu 3. Kivi asui nuorukaisena Pohjois-Esplanadi 23:ssa. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa, Yliopistonkatu 4. Viimeinen Helsingin osoite oli mielisairaala, Lapinlahdentie 1. Kolme viimeistä rakennusta on yhä pystyssä. Kuvitus: Toni Brantberg

Katajanokka oli horjuvien mökkirötisköjen yhteisö, kun 12-vuotias Aleksis Kivi syksyllä 1846 tuli sinne isän hevoskyydissä entisen merikarhu C. Granbergin kouluun. Kivirakennuksia Katajanokalla oli kaksi, merikasarmi ja vankila. Asunnon Kivi sai vankilan vartiopäällikön mökistä.

Vankilan kirkossa Kivi ystävineen esitti kirjoittamiaan näytelmiä, jotka hän lavasti ja puvusti. Nurmijärven Palojoella hän oli leikeissä esittänyt muun muassa pappia. Papiksi hän aikoikin, joten Helsinkiin piti tulla sen ajan opiskelukieltä, ruotsia, vankistamaan.

Granbergin koulu oli korkealla Katajanokan mäellä, nykyisen Rahapajankatu 3:n kohdalla. Silloin ei maisemassa vielä kohonnut Uspenskin katedraali. Tuomiokirkko oli viimeistelyvaiheissaan. Kivi asui Katajanokalla lomia lukuun ottamatta 18-vuotiaaksi.

Pohjoisesplanadi 23:n tavoittamaton Albina

Kiven ystävä Edmund Palmqvist asui räätälimestarina menestyneen isänsä rakennuttamassa kolmikerroksisessa kivitalossa Pohjoisesplanadi 23:ssa. Katajanokalta muutettuaan Kivi vietti talven Palmqvisteilla ja sai käyttää perheen laajaa kirjastoa.

Kirjastoakin enemmän häntä lämmitti perheen tytär Albina Palmqvist, johon hän oli ihastunut heti Helsinkiin tultuaan ja Edmundiin tutustuttuaan. Kivi teki nuoren naisen kanssa piknikkejä saaristoon ja haaveili kestävästä rakkaudesta.

Unelma kariutui, kun nuori Kivi sai rukkaset mielitiettynsä isältä. Ehkä isä näki, että aina samoissa vaatteissa kulkevalla köyhällä miehellä ei olisi tarjota tyttärelle kummoistakaan tulevaisuutta, ja Albina Palmqvist katosi Kiven silmistä sukulaisten luo Kööpenhaminaan.

Se mikä oli tavoittamatonta, oli toteutettavissa haaveissa ja kirjoituksissa. Suuresta rakkaudesta jäi jälkiä Kiven tuotantoon, esimerkiksi Leo ja Liina-näytelmään

Yliopisto-opiskelija eli leivällä ja maidolla

Kivi kirjoittautui yliopistoon 25-vuotiaana, vuonna 1859. Hän kävi muun muassa Lönnrotin ja Cygnaeuksen luennoilla. Pappishaaveet oli hylätty, Kivi tähtäsi kirjailijaksi.

Helsinki oli 20 000 asukkaan kaupunki, samankokoinen kuin Heinola nyt, joten kulttuuriväki tunsi toisensa. Niissä piireissä Kivi oli arka ulkojäsen ja kummajainen, joskus karkeakin.

Kun keisari Aleksanteri II vieraili Helsingissä, Kivi totesi, että keisarilla on jäniksen naama. Sen arvon hän antoi auktoriteetille.

Lainoilla kituuttanut mies söi yksipuolisesti, usein vain leipää ja maitoa. Kirjoittaminen voitti yliopisto-opinnot, arvosanat ja tittelit.

Novelli Eriika sai ylipiston historialliskielitieteellisen osaston palkinnon, ensimmäinen versio Kullervosta oli syntymässä. Kullervon runomuotoinen versio sai 1860 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnon, lopullinen julkaistiin neljä vuotta myöhemmin Kiven ollessa 30-vuotias.

Kivi sai uusia tukijoita, jotka lainasivat rahat Nummisuutarien painattamiseen. Teoksesta annettiin Suomen ensimmäinen kirjallisuuden valtionpalkinto. Palkintorahoilla Kivi maksoi suurimpia velkojaan – ja järjesti ystävilleen kosteat kemut.

Loukattu kunnia vei Lapinlahteen

Kiven asunnot vaihtuivat tiheään: tutuiksi tulivat Iso ja Pieni Roobertinkatu, Bulevardi, Kalevankatu, Uudenmaankatu ja Simonkatu, jonka asunnon paikalla on nykyään Forumin kauppakeskus ja siinä muistolaatta.

Tuotteliaimmillaan Kivi oli 29–37-vuotiaana itseään 19 vuotta vanhemman mesenaattinsa Charlotta Lönnqvistin luona Siuntiossa, mistä hän poikkesi Helsinkiin vain asioille.

Viimeisen kerran Kivi tuli Helsinkiin omaehtoisesti myöhäsyksyllä 1870 Arkadia-teatterin johtajaa tapaamaan ja rahaa pyytämään. Kunto oli hiipunut Seitsemän veljeksen parissa ja mieli särkynyt professori August Ahlqvistin eli runoilija A. Oksasen murskakritiikeistä.

Keväällä 1871 Kivi tuotiin Lapinlahden mielisairaalaan. Diagnoosiksi kirjattiin muun muassa melankolia ja loukattu kirjailijakunnia. Anemia- ja juopottelu-arviot varustettiin kysymysmerkein. Kivi oli juopottelukausinaan todennut, että piru ei pullosta lähtenyt, vaikka pulloa miten ravisti.

Vajaan vuoden hoidon jälkeen, keväällä 1872, Kivi passitettiin isoveljensä hoivaan Tuusulan mökkiin. Siellä hän kuoli 38-vuotiaana, saman vuoden viimeisenä päivänä.

 

Aleksis Kiven päivää juhlitaan Lapinlahden sairaalan auditoriossa keskiviikkona 10.10. kello 18. Ohjelmassa on muun muassa Rosa Liksomin luentaa sekä keskustelua sairaalan tulevaisuudesta.

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , ,