Sijainti: Etusivu / Kirkko ja kaupunki / Kirkko ja Kaupunki: Arkisto / Kaupunki kaupungissa
Tehdyt toimenpiteet

Kaupunki kaupungissa

Haluaisitko asua saaressa keskustan vieressä? Tie todelliseksi lauttasaarelaiseksi voi olla pitkä, jos on syntynyt muualla.

Lauttasaari-Seura taistelee Punaisesta Huvilasta käsin saaren täyteen kaavoittamista vastaan. Seuran uusi puheenjohtaja on Henrika Zilliacus-Tikkanen. Kuva: Liisa Huima

Bussimatka Lauttasaaren halki Espooseen päin ei imartele saarta. Harmaita betonitaloja, ostoskeskus, jokunen pikkuliike. Ulkona tuuli viuhuu kerrostalojen välistä.

Vaikka merta ei näy, sen luo kävelee muutamassa minuutissa. Kalliorannalla on helpompi ymmärtää, miksi korkeasti koulutetut ihmiset haluavat juuri tänne. Pikkuisten koristeellisten kesämökkien kylä tuo kontrastia harmaana vellovaan mereen.

Tähän maisemaan on ihastunut myös Henrika Zilliacus-Tikkanen, 51, joka on monessa suhteessa tyypillinen lauttasaarelainen. Hän on keski-ikäinen, kouluttautunut valtiotieteen tohtoriksi asti ja kuuluu saaren vahvaan ruotsinkieliseen vähemmistöön.

Silti Lauttasaari-Seuran puheenjohtajana aloittava Zilliacus-Tikkanen kokee, että toiset ovat vieläkin saarelaisempia.

– Lauttasaari on siitä omalaatuinen paikka, että täällä olisi parempi olla kolmannen sukupolven asukas. Tosin moneen suomalaiseen pikkukaupunkiin on yhtä vaikea päästä sisälle.

Etelä-Helsinkiin kuuluvassa Lauttasaaressa asuu noin 20 000 ihmistä, saman verran kuin Sipoossa. Lauttasaari liitettiin osaksi Helsinkiä 62 vuotta sitten, mutta vielä viime vuosikymmenellä Lauttasaari-Seura julkaisi kirjan nimeltä Kaupunki kaupungissa.

– Kirjoitan itsekin vieraskirjoihin kotipaikakseni Drumsö enkä Helsinki, stadissa syntynyt Zilliacus-Tikkanen hymyilee.

Hän uskoo vahvan paikallisidentiteetin liittyvän alueen selviin rajoihin. Kukaan ei asu melkein Lauttasaaressa.

Mainettaan köyhempi

Ostarin takana sijaitseva vuokrakolmio on Zilliacus-Tikkasen neljäs osoite Lauttasaaressa, jossa hän on viihtynyt pian kolmekymmentä vuotta. Laatikkotalo on ulkoa harmaata betonia, sisällä lattiat on päällystetty muovimatolla.

– Lauttasaarella on rikkaiden asuinpaikan maine, mutta eronneena kahden lapsen huoltajana en ole kokenut itseäni kovin varakkaaksi. Nukuin olohuoneen sohvalla, kun lapset asuivat luonani.

Zilliacus-Tikkanen arvostaa saaressa eniten sitä, että sen rantakallioilla tuntee olevansa ulkosaaristossa, mutta Helsingin keskusta on silti lähellä. Viihtymistä parantaa asukkaiden yhteishenki.
– Täällä halutaan suojella koko saarta, kun joissain paikoissa ihmisiä kiinnostaa lähinnä oma piha.

Lauttasaari-Seuran kärkinainen tahtoo säästää asuinpaikkansa liialta asuinrakentamiselta. Myös kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa vaikuttava Zilliacus-Tikkanen toivoisi alueelleen lisää kulttuuri- ja urheilupalveluja.

Seura kokoontuu saaren vanhimmassa rakennuksessa, 1700-luvulla rakennetussa Punaisessa Huvilassa, jossa myös Lauttasaari-lehteä toimitetaan. Talo sijaitsee kätevästi melkein Zilliacus-Tikkasen takapihalla.

Keski-ikäisten korkeakoulutettujen saari

Helsinkiläiset ovat keskivertosuomalaisia kouluttautuneempia, ja pääkaupungin korkeakouluttautuneet ovat kerääntyneet erityisesti Etelä-Helsingissä sijaitsevaan Lauttasaareen. Vähän yli puolella saarelaisista on korkeakoulututkinto. Jos koulutustasoa mitataan koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti, eniten opintovuosia on kuitenkin Vironniemen eli Kluuvin, Katajanokan ja Kruununhaan asukkailla.

Ruotsinkielisillä helsinkiläisillä on suhteellisesti enemmän korkeakoulututkintoja kuin suomenkielisillä. Suomenruotsalaisten suosimassa Lauttasaaressa useampi kuin joka kymmenes asukas puhuu äidinkielenään ruotsia.

Lähes puolet lauttasaarelaisista on yli neljäkymmenvuotiaita; suurin ikäryhmä ovat 40–64-vuotiaat. Koko Helsingin väestössä taas korostuvat nuoret aikuiset.

Keskimääräinen saarelainen tienaa runsaat kolmetuhatta euroa kuussa, äänestää kunnallisvaaleissa kokoomusta ja asuu väljästi: neliöitä on 36 per asukas.

Myös ulkona on tilaa liikkua. Saaressa on ulkoilupuistoja, kaksi uimarantaa ja neljä venesatamaa.

 

Lähteet: Helsinki alueittain 2006, Helsingin seudun aluesarjat ja Väestön koulutusrakenne alueittain 2007.

Lisää juttuja aiheesta: ,