Sijainti: Etusivu / Kirkko ja kaupunki / Kirkko ja Kaupunki: Arkisto / Puuhakkaiden ihmisten lähiö
Tehdyt toimenpiteet

Puuhakkaiden ihmisten lähiö

Pihlajamäki vaikuttaa arkiaamuna uneliaalta kaupunginosalta. Kuva muuttuu melkoisesti, kun avaa lähiöaseman oven.

Vesa Koskela esittelee Pihlajamäen kallioisen maaston keskelle rakennettuja kerrostaloja, jotka aiotaan suojella uudella asemakaavalla. Kuva: Sirpa Päivinen / KuvaKotimaa

Pihlajamäen lähiöasemalla tuoksuu pulla, sillä siellä toimii perjantaisin Cafe Lähiö. Pöydän ääressä istuu tuolijumppaan tullut iloinen eläkeläisporukka. Tietokoneet puolestaan ovat houkutelleet asemalle kaikenikäisiä käyttäjiä.

Pihlajamäki-seuran puheenjohtajan Vesa Koskelan mukaan kaupunginosassa alkoi tapahtua muutama vuosi sitten kaupungin lähiöprojektin ansiosta.

– Nyt on löytynyt hyvä yhteistyö eri toimijoiden kesken. Ihmiset pystyvät tekemään uskomattoman paljon, kun heille annetaan mahdollisuus.

– Tässä on tavallaan palattu takaisin juurille, sillä seura toimi vireästi 1960-luvulla, jolloin aluetta rakennettiin. Viime vuosina tänne on muuttanut paljon uutta väkeä, onhan alueella yhä väljää ja luontoa ympärillä. Yhtenä ajatuksena onkin järjestää uusille asukkaille tutustumiskierroksia.

Lähiöasemalla riittää vilskettä

Suurena tekijänä Pihlajamäen asukkaiden aktivoitumisessa on myös kaupungin vuonna 2001 perustama lähiöasema, jonka toiminta on edellisvuodesta lähtien perustunut sosiaaliviraston, Pihlajamäki-seuran ja Kalliolan setlementin tekemään kumppanuussopimukseen.

– Pyrimme edistämään viranomaisyhteistyötä ja asukkaiden sosiaalista verkostoitumista sekä alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä, sanoo kaupungin aluetyöntekijä Sini Heino-Mouhu. Hänen lisäkseen tiloissa työskentelevät lähiöliikuttaja, emäntä ja vahtimestari.

Lähiöasemalla on monimuotoista kerho- ja kurssitoimintaa, jota järjestävät sosiaalivirasto, asukkaat, Kalliolan setlementti ja erilaiset yhdistykset.

Heino-Mouhusta tuntuu, että ihmisillä on taas enemmän tarvetta yhteisöllisyyteen. Lähiöasema on tärkeä myös siksi, ettei alueella ole omaa asukastilaa, kuten uudemmissa lähiöissä.

Hiidenkirnuille etsitään nimiä

Pihlajamäki tiedetään 60-lukulaisesta arkkitehtuuristaan, mutta viime vuosina se on tullut tunnetuksi myös hiidenkirnuistaan. Parhaillaan on käynnissä peräti 50 000–100 000 vuotta vanhojen hiidenkirnujen nimikilpailu, johon voi osallistua 30.3. asti Pihlajamäen kotisivuilla www.pihlajamaki.info.

– Hiidenkirnut halutaan saada paremmin esille, minkä vuoksi kaupunki rakentaa niiden viereen uuden, edustavamman katselutasanteen. Kun se valmistuu keväällä, pidetään kirnujen nimiäiset, selvittää Vesa Koskela.

Nimiäisten lisäksi Pihlajamäessä on tiedossa vuoden aikana yhtä sun toista tapahtumaa. Isoimpiin niistä kuuluu 7. kesäkuuta toista kertaa järjestettävä Pihlajamäki Goes Blues -festivaali.

Seura puolestaan julkaisee neljä kertaa vuodessa lähiölehteä, jonka 56 000 kappaleen painos jaetaan koko Pohjois-Helsingin alueella yhteistyössä Vartti-kaupunkilehden kanssa.

 

 

Kerrostalot ovat arvokas suojelukohde


Pihlajamäessä on ollut pitkään vireillä suojeluhanke. Alueelle 1960-luvulla rakennettuja lamelli- ja tornikerrostaloja pidetään modernin arkkitehtuurin merkittävinä saavutuksina, minkä vuoksi rakennukset, pihapiirit, näkymät ja osa ostoskeskuksesta halutaan suojella uudella asemakaavalla.

Kaavamuutosta puoltaa se, että Pihlajamäki on hyväksytty kansainvälisen, modernismin perintöä vaalivan DoCoMoMo-järjestön valikoimaan ainoana 60-luvun lähiönä Suomesta. Se on myös merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi Helsingin yleiskaavaan.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen viime syksynä, mutta sen jälkeen suojelukaavasta tehtiin kaksi valitusta Helsingin hallinto-oikeudelle. Kaupunginhallituksen helmikuussa antaman lausunnon mukaan valitukset olisi hylättävä perusteettomina, mutta hallinto-oikeus ei ole vielä päättänyt asiasta.

Valituksista toinen koskee hissien rakentamista hissittömiin lamellitaloihin.

– Kyse on esteettömyyden saavuttamisen aiheuttamasta ristiriidasta suojelukohteessa. Hissien rakentamista ei ole kielletty kokonaan vaan niiden asentaminen rakennusten ulkopuolelle. Osassa taloista porrastilat ovat kuitenkin niin ahtaita, että niihin mahtuvat vain kevyemmät nostohissit, kertoo kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti, tekniikan tohtori Riitta Salastie.

Uuteen asemakaavaan on merkitty arkkitehtuuripolku, jonka varrelle tulee alueesta kertovia opastetauluja. Salastien mukaan tarkoituksena on ottaa polku käyttöön ensi syksynä, sillä se ei riipu kaavan vahvistamisesta.

Ostoskeskuksen eteläosa rajattiin pois suojelukaavasta, ja sille tehdään oma asemakaava. Virastossa laadittiin jo suojelukaavan yhteydessä ostoskeskuksen lisärakentamista koskeva suunnitelma. Pihlajamäen pohjoisosassa rakennetaan parhaillaan nuoriso- ja skeittipuistoa.

Lisää juttuja aiheesta: , ,