Sijainti: Etusivu / Kirkko ja kaupunki / Kirkko ja Kaupunki: Arkisto / Kerro tarina Tuomiokirkosta
Tehdyt toimenpiteet

Kerro tarina Tuomiokirkosta

Tuomiokirkkoseurakunta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) keräävät ihmisten tarinoita Helsingin tuomiokirkosta, lähes jokaiselle suomalaiselle tutusta rakennuksesta. Aineisto arkistoidaan SKS:aan tutkimuskäyttöön. Tarinoiden keräämisellä on tarkoitus juhlistaa kirkon vihkimisen 160-vuotispäivää helmikuussa 2012.

Muistojen pyhäkkö. 160 vuotta täyttävään Tuomiokirkkoon liittyy monenlaisia sattumuksia. Kuva: Esko Jämsä

Kirjoituksia voi lähettää 28.2.2011 saakka. Tarinoita on tullut tähän mennessä vain muutamia, joten niitä kaivataan lisää. Julkaisemme tässä jutussa espoolaisen Hannu Liehusen ja helsinkiläisen Ruth Rosenlöfin kertomukset.

 

Hannu Liehunen kertoo isoisänsä Aatto Liehusen tarinan vuodelta 1917. Isoisä oli tullut nuorena miehenä Asikkalasta työhön linnoitustyömaalle Espoon Albergaan (nykyinen Leppävaara). Elettiin kuohuvaa aikaa Suomen historiassa, ja eräänä kesäkuisena sunnuntaina hän osallistui punaisten kokoukseen tuolloin Nikolainkirkoksi kutsutun kirkon portaiden eteen.

Punaisiksi anarkisteiksi kutsuttua ryhmää johtaneet tuomari Jean Bold ja pastori Uoti päättivät, että ryhmä valtaa kirkon jumalanpalveluksen jälkeen. Ohi ratsasti venäläisiä kasakoita, mikä hieman säikytti miehiä, mutta nämä vain huusivat miehille hurraata. Kirkon valtaamiselle ei siis ollut mitään estettä, kun se tyhjeni.

vIDEO

Anarkistit menivät sisään, ja Uoti kiipesi saarnastuoliin pitämään palopuhetta. Kirkon vahtimestari yritti estellä, etteivät saarnastuolissa saa puhua kuin papit ja hekin vain Jumalasta. Uoti vastasi, että on pappi ja Jumalasta hän puhuukin. Miehet pitivät kirkkoa hallussaan aamuun asti. Miehet uhosivat valtaavansa seuraavana päivänä myös miliisilaitoksen ja pankin, mutta valtausyritykset jäivät puheiksi. Liehunen lähti jonkin ajan kuluttua takaisin Asikkalaan.

 

Ruth Rosenlöfin tarina liittyy Tuomiokirkon taideteoksiin. Rosenlöf oli kerran katsellut kahta alttarin yläpuolella olevaa enkelifiguuria. Hän oli huomannut, että vasemmanpuoleisella enkelillä oli kädessään kirja, mutta oikeanpuoleisella ei mitään.

Taidehistorioitsijan koulutuksen saanut Rosenlöf päätti ottaa selvää, onko enkelillä ollut aiemmin kädessään jotain. Hän pyysi apua kaupunginmuseon valokuva-arkiston esimieheltä Riitta Pakariselta. Museon arkistosta ei löytynyt kuvia enkeleistä, mutta Pakarinen löysi omasta kokoelmastaan 1800-luvun lopulla otetun valokuvan, jossa oikeanpuoleisella enkelillä on kädessä harppua muistuttava esine.

Tuomiokirkon 150-vuotisjuhlatoimikunnassa 2000-luvun alussa mukana ollut Rosenlöf ehdotti seurakuntaneuvostolle, että enkeli saisi harpun takaisin kirkon syntymäpäivälahjana. Neuvosto myöntyi kustantamaan 2 000 markkaa maksaneen entisöintityön, jonka teki kirkon muustakin entisöinnistä vastannut Jorma Pulla. Enkeli uusine harppuineen paljastettiin Tuomiokirkossa pidetyssä harppukonsertissa. Rosenlöfille ei ole vieläkään selvinnyt, missä vaiheessa enkelin harppu oli kadonnut.

Tarinoita Tuomiokirkosta voi lähettää osoitteeseen SKS, Kansanrunousarkisto, PL 259, 00171 Helsinki, tai sähköpostitse osoitteeseen keruu@finlit.fi. Kuoreen tai aihekenttään on lisättävä ”Tuomiokirkon tarinat”.

Marjo Kytöharju

kuuluu seuraaviin kategorioihin: