Sijainti: Etusivu / Kirkko ja kaupunki / Kirkko ja Kaupunki: Arkisto / Kynä luo maailman
Tehdyt toimenpiteet

Kynä luo maailman

Kuva ja sana ovat joskus vastustamaton yhdistelmä. Silloin piirros avaa tien sanojen tuolle puolen.

Kirja Wisconsinissa, Yhdysvaltojen raamattuvyöhykkeellä kasvaneen Craig Thompsonin Habibi on muhkea, rajoja rikkova sarjakuvaromaani. Sivuja on 660 ja niillä risteillään suvereenisti ajassa, paikassa ja uskontojen kuvastoissa.

Habibi sijoittuu islamin maailmaan, mutta kuvaa hyvin oman maailmamme sokeaa uskoa ja luonnon tuhoa. Samalla se on kaunis tarina uskollisesta rakkaudesta ja toivosta, joka murtaa esteet.

Habibi kertoo ikään kuin tarinaan tai satuun etäännytettynä orjuudesta ja ihmishengen halpuudesta. Tapahtumapaikkana on kuvitteellinen Wanatolia. Kuivuuden yllättäessä pienen Dodola-tytön vanhemmat myyvät hänet vaimoksi vanhalle miehelle. Kukoistavan ihmiskaupan ja lapsiin kohdistuvan hyväksikäytön aikana aihe tulee ikävän lähelle. Dodola päätyy orjaksi ja ottaa mutkikkaiden vaiheiden jälkeen hoidettavakseen poikavauvan. Zamin ja Dodolan tie aikuisuuteen on täynnä yllätyksiä, eroja ja kohtaamisia. Mitä pidemmälle kirja ehtii, sitä läpinäkyvämmäksi aika käy.

Thompson kutoo juoneen taitavasti Koraanin ja Raamatun tekstejä. Hänen myyttinen suuri kertomuksensa alkaakin tehokkaasti: ”Jumalallisesta kynästä putosi ensimmäinen mustepisara.”

Habibi on tavattoman kaunis kirja. Islamilainen ornamentiikka ja eloisat ihmiset, komeat palatsit ja pikkutarkat rojuvuoret, etäisyyksillä leikittely ja yksityiskohtien puhuttelevuus sulautuvat kokonaisuudeksi, joka koskettaa syvältä.

Hieno kirja päättyy monimerkitykselliseen kertomukseen islamin ensimmäisestä pyhimyksestä, joka kantoi kekälettä ja vesiruukkua: kekälettä polttaakseen paratiisin ja vesiruukkua hukuttaakseen helvetin, niin että molemmat hunnut häviävät ja uskovien motiivi palvella Jumalaa ei ole palkinnon toivo tai rangaistuksen pelko.

 

Kirja P. Ôtién ja Li Kunwun Minun Kiinani -kirjan ensimmäinen osa päättyi kulttuurivallankumoukseen ja Mao Zedongin kuolemaan. Toinen osa Puolueen aika alkaa suuresta surusta 13.9.1976: kansa kokoontuu lohduttomana suremaan Suurta Ruorimiestä. Yksi aika on päättynyt eikä tulevasta ole tietoa.

Li Kunwu piirtää dokumenttiromaanissaan omaa, perheensä ja kansansa historiaa. Se, että hän itse osallistui puolueen jäsenenä tapahtumiin ja piirsi 30 vuotta puolueelle poliittista propagandaa, tekee kirjasta ainutlaatuisen. Tarinan kertojaksi hän sai Kaukoidässä yli kymmenen vuotta asuneen P. Ôtién. Valinta oli hyvä, sillä yhteistyö antaa kuvalle tilaa. Rennoissa kuvissa leiskuvat vahvat tunteet, surun lohduttomuus ja toisaalta aatteen kohottava palo.

On mielenkiintoista seurata, miten päättyneeseen kulttuurivallankumoukseen suhtaudutaan. Uusi aika merkitsee sitä, että puolueen jäseneksi voi päästä, vaikka vanhemmat olisi tuomittu. Kymmenen vuotta kestänyt hulluus loppuu äkkiä siihen, että niin sanottu neljän kopla pidätetään. ”Tahtomattaan nuo neljä tulivat pelastaneeksi kansamme, ja me kaikki muut, olimmepa toimineet kulttuurivallankumouksen aikana miten hyvänsä, saatoimme juhlia murhenäytelmän päättymistä veljellisessä sovussa, arvokkaasti ja estottomasti,” kommentoi Li Kunwu. Paljon unohdetaan ja kiusallisen menneisyyden yli vedetään viiva. Sitten tarvitseekin vain luoda itselleen loistava tulevaisuus.

Kirjassa Li Kunwun unelma täyttyy, kun hänestä tulee puolueen ylpeä jäsen. Ilossaan hän on todella isänsä poika: puolue ennen muuta. Vielä kuolinvuoteellaan isä vannottaa poikaansa maksamaan isän viimeisen kuukausipalkan puolueelle, olkoon se viimeinen jäsenmaksu puolueen hyväksi.

Uusi aika on jo kuitenkin alkanut Deng Xiaopingin johdolla. Ensimmäiset turistit saapuvat, pukeutuminen muuttuu ja tavat höltyvät. Propagandan piirtäjä Li Kunwukin saa jo ymmärrystä myös kansan todellisesta elämästä tekemilleen kuville.

Jatkoa jää odottamaan hyvin kiinnostuneena.

 

Kirja Natsit Ranskassa, juutalaiset piilossa tai kokoamisleirillä, yhteistoimintamiehet ja rikolliset työn touhussa kukin tahollaan. Näihin jännittäviin ristiriitoihin vie Fabien Nuryn ja Sylvain Valléen sarjakuva Olipa kerran Ranskassa – Suuri gangsterisota. Kirjasarjan toisessa osassa Korppien synkkä lento hakaristiliput liehuvat jo pariisilaiskatujen yllä.

Sarjan päähenkilö, juutalainen Joseph Joanovic tuli Ranskaan pennittömänä työläisenä. Toisen maailmansodan alkaessa hän johtaa käytetyn metallin keräysyritystä, on naimisissa ja kahden lapsen isä. Metallille on kysyntää myös Saksassa, ja Joanovic on valmis kaupantekoon. Paperit arjalaisuudesta järjestyvät.

Sylvain Vallée kuvittaa taidolla fiktion ja todellisuuden kiinnostavaa liittoa. Murretut värit hehkuvat ja varsinkin yökuvat ovat upeita.

Craig Thompson: Habibi.
Suomentanut Ida Takala.
Like 2012. 665 s., 29,70 e.Li Kunwu, P. Ôtié: Minun Kiinani. Puolueen aika. Suomentanut Saara Pääkkönen. WSOY 2012. 200 s., 27 e.Fabien Nury, Sylvain Vallée: Olipa kerran Ranskassa – Suuri gangsterisota. Korppien synkkä lento. Suomentanut Markku Salo.
Gummerus 2012. 59 sivua, 18,60 e.

Teksti Marja Kuparinen

Lisää juttuja aiheesta: