Sijainti: Etusivu / Kirkko ja kaupunki / Kirkko ja Kaupunki: Arkisto / Rakettina taivaaseen
Tehdyt toimenpiteet

Rakettina taivaaseen

Raketti ei irtoa Maan vetovoimasta, ellei sen nopeus ole 11,2 kilometriä sekunnissa. Miten käy taivaaseenastuminen Jeesukselta?

”Astui ylös taivaisiin.” Helatorstaissa huipentuu joulun ja pääsiäisen sanoma lihaksi tulleesta Jumalasta.

Uudessa testamentissa pääsiäisen jälkeiset tapahtumat huipentuvat kohtaukseen, jossa Jeesus erkanee oppilaistaan ja nousee ”ylös taivaaseen”. Apostolien teot kuvaa, miten oppilaat ”näkivät, kuinka hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään. Ja kun he Jeesuksen etääntyessä vielä tähysivät taivaalle, heidän vieressään seisoi yhtäkkiä kaksi valkopukuista miestä...” (Apt. 1: 9–10)

Kesti melkein 2 000 vuotta ennen kuin neuvostoliittolainen, 34-vuotiaana kuollut kosmonautti Juri Gagarin teki saman tempun Vostok-avaruusaluksella huhtikuussa 1961. Kazakstanissa laukaistun aluksen nopeuden täytyi olla 11,2 kilometriä sekunnissa, jotta se pystyi pakenemaan Maan vetovoimaa.

Video

Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NASA laukaisi elo-syyskuussa 1977 kaksi miehittämätöntä Voyager-luotainta, jotka pääsivät irti aurinkokunnan vetovoimakentästä. Siihen tarvittava nopeus on 42,1 kilometriä sekunnissa. Jos Raamattua luetaan fundamentalistisesti, on Jeesuksen täytynyt lähteä rakettina taivaalle.

Kuullessaan raketti-Jeesuksesta Haagan seurakunnan kirkkoherra Hannu Vapaavuori puhkeaa hersyvään nauruun.

– Eihän kysymys nopeudesta ole mitenkään relevantti!

– Minun on vaikea kuvitella tilannetta, jossa joku raketin lailla nousee taivaaseen. En näe tarpeellisena uskoa sellaiseen, hän sanoo.

– Itse ajattelen niin, että tässä kertomuksessa on kysymys siitä, ettemme tästä maailmasta hakisi konkreettista hahmoa Jeesukselle. Jumala ei ole ruumiillisesti maailmassa oleva hahmo tai olio.

– Kolmiyhteinen Jumala vaikuttaa meihin ja elämäämme toisenlaisesta ulottuvuudesta. Jumala on läsnä, mutta ei käsin kosketeltavissa ja mitattavissa, Vapaavuori erottelee.

Vapaavuoren mukaan on armollista, että Raamatussa on tällainen kertomus, jottemme turhaan haahuile tämänpuoleisten Jeesusten perässä. Taivaaseenastumisen konkreettisuus voi silti tuntua kiusalliselta.

– Monet Raamatun kuvat, kuten helatorstain tapahtuma, ovat olleet aikoinaan tärkeitä uskon vahvistajia. Kuitenkin suurelle osalle tämän ajan ihmisiä ne ovat kristillisen uskon kannalta tarpeettomia tai jopa haitallisia, Vapaavuori sanoo.

– Raamatun kertomuksista monet kuvittavat sellaista, mitä oikeastaan ei voi kuvittaa. Teologinen totuus on vähän eri kuin fyysinen, biologinen totuus.

 

Agricolan kirkon pastorin Teemu Laajasalon mielestä Kristuksen taivaaseen astuminen ei ole ongelma.

– Tuntuu omituiselta, että joku voi hyväksyä Jumalan maailman Luojana ja kuoleman voittajana mutta sanoa sitten, että tässä menee raja. Että Jumala loi maailman ja sovitti synnit mutta lentää se ei kyllä osaa, Laajasalo sanoo.

– Yleisen elämänkokemuksen perusteella ottaisin mieluummin vastaan haasteen lentää kuin luoda maailma!

Laajasalon mielestä luottamus siihen, että Jeesus voi rakettimaisesti nousta taivaaseen, on uskon standardi – ei Jumalan, vaan ihmisen vuoksi.

– Ihminen, joka todellisessa elämässä on vain ihmeen kautta autettavissa, kysyy yhä uudestaan, onko omassa arjessa pelastuminen mahdollista, vaikka rationaalisesti se on mahdotonta. Kuinka raha voisi riittää, jos sitä ei ole? Tai tehty muuttua tekemättömäksi, jos se on kerran tehty?

– Ihmisen mahdollisuus uskoa Jumalan apuun oman elämänsä ihmetarpeessa edellyttää uskoa Jumalan mahdollisuuteen tehdä ihmeitä, Laajasalo sanoo.

– Tämä ei ole luottamusharjoitus vaan lupaus mahdottomuudesta. Uskosta seuraa tosiasioita, tosiasioista ei seuraa uskoa.

 

Huomenna on helatorstai.
Sitä vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Katso jumalanpalvelusmenoista lisätietoja Seurakunnissa tapahtuu -osiosta.

Teksti Juhani Huttunen
Kuva Pete Turner / Riser

Lisää juttuja aiheesta: