Sijainti: Etusivu / Uutiset / Facebookin apuryhmä täyttää vähävaraisen perheen jääkaapin
Tehdyt toimenpiteet

Facebookin apuryhmä täyttää vähävaraisen perheen jääkaapin

Teksti: Laura Koskelainen
Kuvat: Esko Jämsä

Kun viralliset apujärjestelmät ovat vasta käynnistymässä, paikkaavat someryhmät turvaverkkoa jo pikavauhdilla. Ketteryys ei kuitenkaan aina riitä.

Tanja Matthews käyttää vapaa-aikaansa ja rahaansa muiden perheiden auttamiseen. Hän kertoo saaneensa paljon apua itsekin, kun hänen lapsensa oli vakavasti sairaana.

Viime vuosina on Facebookiin perustettu ryhmiä, joiden kautta hädänalaiset perheet voivat saada apua. Yksi niistä on Apua vähävaraisille pääkaupunkiseudulla. Ryhmässä on kymmeniä apua tarvitsevien ilmoituksia.

Ryhmän ylläpitäjät ovat naisia, jotka käyttävät vapaa-aikaansa auttamiseen. He julkaisevat apua tarvitsevien ilmoituksia, joihin ryhmän jäsenet voivat tarttua. Joku ryhmän ylläpitäjistä on tavannut lähes kaikki avuntarvitsijat henkilökohtaisesti. Ylläpitäjät kysyvät perheen tulot ja menot ja arvioivat elämäntilannetta.

Tanja Matthews on yksi ylläpitäjistä. Hän kertoo, että tällä hetkellä ryhmässä on kuusikymmentä avunpyyntöä. Yhden perheen pyyntö on voimassa kaksi kuukautta. Ryhmän kautta on saanut apua puolentoista vuoden aikana satakunta perhettä.

– Monelle on riittänyt esimerkiksi muutama ruokakassi tai uudet talvivaatteet. Sitten he ovat päässeet yli pahimmasta kriisistä, Matthews kertoo.

Ryhmän ylläpitäjät ovat ohjanneet avuntarvitsijoita muiden auttajien luokse, kuten avustusjärjestö Hopeen, lääkäriin tai mielenterveystoimistoon. Moni avuntarvitsija ei ole halunnut kääntyä seurakuntien diakoniatyöntekijöiden puoleen.

Matthews kertoo saaneensa itse paljon apua, kun hänen lapsensa oli vakavasti sairas ja kävi läpi kymmeniä leikkauksia. Kun lapsen terveys tasaantui, Matthews halusi itse auttaa.

Hän perusti Facebook-ryhmän ja kutsui sinne muutaman kaverinsa ylläpitäjäksi. Ryhmäläisinä oli aluksi omia tuttuja.
 

Hyvinvointivaltio on rapautunut jo kaksikymmentä vuotta."
–Johtava diakoniatyöntekijä Anne Maria Maunuksela

 

Apua vähävaraisille pääkaupunkiseudulla -ryhmän yksi ylläpitäjä sanoi keväällä MTV:n haastattelussa: "Jos saan viestin, että lapsi ei ole saanut ruokaa muutamaan päivään, niin lähden siltä seisomalta ajamaan kauppaan ja vaikka omalla rahalla."

Ovatko nälkäiset lapset tosiaan vapaaehtoisen avun varassa? Kaupungeilla ja kunnilla on lain mukaan vastuu asukkaidensa välttämättömästä toimeentulosta ja huolenpidosta.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston osastopäällikkö Pia Panhelainen on sitä mieltä, että kaikki auttamismuodot ovat tarpeen. Myös someryhmät, jotka ovat nopeita ja ketteriä.

– Etenkin lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien kanssa olisi varmistettava, että apu on asiallista ja autettavan edun mukaista, Panhelainen sanoo.

Hän muistuttaa, että jos avun tarve pitkittyy tai jos ihmiset tarvitsevat monimuotoista tukea, tarvitaan sosiaalialan ammattilaisia.

Esimerkiksi lastensuojeluun on hyvä ottaa yhteyttä heti, jos perheen tilanteesta herää huoli. Sosiaalialan ammattilainen voi arvioida tuen tarpeen ja ohjata eteenpäin. Kaupungin palveluihin kuuluu myös sosiaali- ja kriisipäivystys ympäri vuorokauden.

– Kaupunki tukee ja avustaa myös auttamis- ja tukemistyötä tekeviä järjestöjä. Ne täydentävät kunnallisia palveluita, Panhelainen kertoo.

Facebookin apuryhmän ylläpitäjä Tanja Matthews ostaa ystävänsä Varpu Virran kanssa ruokaa vähävaraiselle perheelle. – Me kaikki ylläpitäjät olemme joskus tippa linssissä. Saamme hyvän mielen myös itselle, Matthews kertoo.


Someryhmän ylläpitäjät ovat huomanneet, että kaupungin, perheen tai suvun turvaverkot eivät riitä kaikille. Tanja Matthews kertoo, että lähes kaikki avunhakijat saavat toimeentulotukea. Joskus perhe tarvitsee apua heti. Jos sitä ei löydy ryhmän kautta, ylläpitäjät ovat etsineet omista kaapeistaan tai käyneet kaupassa.

Turvaverkkojen riittämättömyys on tuttua myös johtavalle diakoniatyöntekijälle Anne Maria Maunukselalle Helsingin seurakuntien yhteisen seurakuntatyön diakoniasta.

– Hyvinvointivaltio on rapautunut jo kaksikymmentä vuotta, Maunuksela sanoo.

Kaikkea ei voi hänen mielestään työntää yhteiskunnan harteille. Siksi someryhmät ovat tärkeitä. Maunukselasta ryhmät osoittavat jäsenilleen, että köyhiä löytyy ihan läheltä. Someryhmien kautta auttaminen voi olla myös merkki kansalaistoiminnan noususta.

Pääkaupunkiseudulla korkeat asumismenot ovat suuri huono-osaisuuden syy. Jos ihminen sairastuu tai jää työkyvyttömäksi, tilanne muuttuu nopeasti kestämättömäksi. Maunuksela muistuttaa, että toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi ja viimesijaiseksi tueksi. Monet joutuvat kuitenkin elämään sen varassa vuosikausia. Muutoksia on tulossa, kun toimeentulotuki siirtyy Kelan maksettavaksi ensi vuoden alussa.

 

Vähävaraiset voivat saada apua sosiaalitoimiston lisäksi seurakuntien diakoniatyöntekijöiltä. Hakijan ei tarvitse olla kirkon jäsen.

– Diakonia-apu on tarkoitettu kaikille, Anne Maria Maunuksela sanoo.

On tärkeää löytää oman asuinalueensa diakoniatyöntekijä, sillä avustusrahat ovat seurakuntasidonnaisia. Oman alueen seurakunnan voi tarkistaa seurakuntayhtymän verkkosivuilta.

Diakoniatyöntekijöiltä saa taloudellista apua, jota varten pitää esittää palkkakuitti tai toimeentulotuen päätös. Monet seurakunnat tarjoavat myös edullisia aterioita tai jakavat ruokaa sekä järjestävät halpoja kerhoja, retkiä ja leirejä. Yhteisen seurakuntatyön diakoniassa mietitään parhaillaan, voisiko someryhmiä tukea.

– Auttaminen voi tuntua loppumattomalta suolta, Maunuksela sanoo.

Apua annetaan ja saadaan

Ongelmissa auttavat esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys joka päivä ympäri vuorokauden puhelinnumerossa 0206 96006 ja Kirkko Helsingissä.

Apua voi antaa Suomessa lahjoittamalla esimerkiksi Kotimaanavulle tai tekemällä vapaaehtoistyötä.