Sijainti: Etusivu / Uutiset / Lauttasaaren kirkkoherra: Kirkkojen hätämajoitus ei ole sooloilua
Tehdyt toimenpiteet

Lauttasaaren kirkkoherra: Kirkkojen hätämajoitus ei ole sooloilua

Pauli Juusela
Topias Haikala

Juha Rintamäki torjuu Helsingin Sanomien yleisönosastossa esitetyn kritiikin, jossa asunnottomien hätämajoitusta kutsutaan kirkkoherrojen sooloiluksi.

Kodittomien yömajoitus Hermannin diakoniatalolla jouduttiin lopettamaan joulukuussa. Kuva: Sirpa Päivinen

"Kirkkojen 'hätämajoituksessa' intoillaan epäselvällä visiolla ja kyseenalaisilla päämäärillä", alkoi Helsingin Sanomissa (HS 4.1.2017) nimimerkillä "Kirkon työntekijä" julkaistu yleisönosastokirjoitus.

Kirjoittajan mukaan Helsingin kirkkoherrat loivat harkitsemattoman majoitusidean kyselemättä syrjäytymisen asiantuntijoilta. Kun ammattilaisten tieto jäi sivuun, nakerrettiin pitkäaikaisia rakenteita ja yhteistyöverkostoja, joilla asunnottomuuteen oli puututtu. Tämän kirjoittaja väittää johtaneen Helsingin kaupungin rahoittaman Hermannin diakoniatalon yömajoituksen loppumiseen.

Nimimerkki kyseenalaisti kirkoissa aloitetun yömajoituksen motiivit "huomionhakuisuutena heikompiosaisten kustannuksella". Työntekijöiden hän väitti saaneen tiedon hätämajoituksen aloittamisesta median kautta. Myöskään auttamistyössä tarvittavista rokotuksista ei kerrottu ajoissa.

Asia linkitettiin myös Helsingin seurakuntien toimintakulttuurin muutokseen, jonka tekstissä katsottiin aliarvioivan nykyistä toimintaa uuden, erilaisen ja näkyvän kustannuksella.
 

Hermanniin ei saatu kaupungilta rahoitusta

Idean isä, Helsingin Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki, Helsingin seurakuntien yhteisen diakoniatyön päällikkö Kirsi Rantala ja Hermannin diakoniatalon erityisdiakonian johtava diakoniatyöntekijä Marita Nummelin korjaavat kirjoituksen väitteitä. Asunnottomien yömajoitus Hermannissa tosiaan loppui joulukuussa, mutta syynä ei ollut kirkkojen tilapäinen hätämajoitus.

– Helsingin diakonissalaitos haki syksyllä kaupungilta järjestöavustusta tilapäisen hätämajoituksen järjestämiseen yhteistyössä Helsingin seurakuntien erityisdiakonian kanssa. Toiminta käynnistettiin ensin Hermannissa ja jo viikon päästä avattiin myös Munkkisaari, koska Hermannin kapasiteetti ei riittänyt, taustoittaa diakonian päällikkö Kirsi Rantala.
 

Kirkolle on ollut suorastaan synti kertoa siitä, miten se auttaa ihmisiä. Syrjäytyneitä ja osattomia autetaan kuitenkin myös niin, että tehdään heidän tarinansa näkyväksi."
– Juha Rintamäki
 

Rantalan mukaan rahoitusta haettiin kaupungilta lisää, koska tarve oli odotettua suurempi. Kaupunki ei kuitenkaan myöntänyt Diakonissalaitokselle järjestöavustusta niin paljon, että molemmat paikat olisi voitu pitää auki. Munkkisaaressa on enemmän majoituspaikkoja, joten se päätettiin pitää auki.

Hermannin johtavan diakoniatyöntekijän Marita Nummelinin mukaan Helsingin kaupungin Hietaniemen palvelukeskus, Diakonissalaitoksen Munkkisaari ja seurakuntien tarjoamat majoituspaikat riittävät nyt vastaamaan kysyntään. Siksikin Hermannissa on luontevaa pitää taukoa.
 

Pitkäjänteistä työtä ja nopeaa toimintaa

Nummelin on nimimerkin "Kirkon työntekijä" kanssa samaa mieltä siinä, että asunnottomuus ja syrjäytyminen eivät ole uusi ilmiö.

– Helsingin erityisdiakonia on tehnyt työtä asunnottomien ja syrjäytyneiden auttamiseksi runsaat 70 vuotta, monesti julkisuudelta piilossa. Työtä tehdään suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti yhteistyökumppaneiden ja vapaaehtoisten kanssa, Nummelin korostaa.

Kirkkoherra Juha Rintamäki lisää, että uutta on liikkuvan väestön ja suojattomina olevien paperittomien tilanne kantaväestön asunnottomuuden lisäksi. Yhä pahenevan tilanteen takia päätettiin viime syksynä aloittaa kirkkojen yömajoitus.

– Kirkoissa vuoroviikoin tapahtuva yömajoitus on tilapäistä hätäapua ihmisille, jotka eivät syystä tai toisesta ole saaneet kotia ja joutuvat nukkumaan yönsä kadulla tai puistoissa. Helsingin kaupunki on yhdessä seurakuntien ja järjestöjen kanssa pyrkinyt helpottamaan tilannetta. Suunta on ollut oikea, mutta toimet riittämättömiä tai liian tilapäisiä, Rintamäki sanoo.
 

Julkisuus nostaa asian esille

Rintamäen mukaan kirkon näkyvä toiminta ei ole haitannut, vaan pikemminkin vahvistanut, yhteistyötä. Hän mainitsee kaupungin ja Diakonissalaitoksen lisäksi SPR:n, joka on lahjoittanut majoitustarvikkeita ja hygieniapaketin majoittujille. Paikalliset seurakunnat ovat antaneet toimitilojaan ja työntekijäosaamista.

– Ihmisten auttamisessa ei minusta ole syytä pitää kynttilää vakan alla. Kirkolle on ollut suorastaan synti kertoa siitä, miten se auttaa ihmisiä. Syrjäytyneitä ja osattomia autetaan kuitenkin myös niin, että tehdään heidän tarinansa näkyväksi. Itse he eivät monestikaan pysty sitä tekemään, vastaa Rintamäki syytteeseen julkisuushakuisuudesta.
 

Työtä tehdään suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti yhteistyökumppaneiden ja vapaaehtoisten kanssa."
– Marita Nummelin

 

Rintamäen mukaan seurakunnat ovat nyt tarjonneet akuuttiin tilanteeseen laastariapua. Pysyviin ratkaisuihin tarvitaan muiden toimijoiden, etenkin kaupungin, tekoja. Yhteistä vastuuta on hyvä herätellä. Kirkkojen majoituksessa tuota vastuuta ovat osoittaneet vapaaehtoiset helsinkiläiset, jotka nähtyään ihmisten hädän ovat tulleet mukaan auttamaan. Ilman sitä ei olisi voitu toimia.

Sen Rintamäki myöntää, että toiminnan sisäisessä tiedotuksessa on parantamisen varaa. Nopea reaktio johti siihen, että sisäinen viestintä ei tavoittanut kaikkia. Toki nytkin ennen hätämajoituksen alkamisesta pidettiin kaikille avoin yhteinen ilta, jossa oli mukana työntekijöitä ja vapaaehtoisia.

– Kirkkoa on syytetty jähmeydestä ja asioiden hautaamisesta komiteoihin. Komiteoissa on se hyvä puoli, että asiat tulevat hyvin valmistelluiksi ja kaikki asiasta tietoisiksi. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan kuitenkin nopeampaa reagointia ja sitä tässä nyt harjoitellaan. Silloin tulee varmasti enemmän virheitä, jotka pitää korjata, mutta päästään nopeammin tekemään.
 

Kirkko Helsingissä ottaa ihmiset vakavasti

Kirjoituksessa kritisoitu toimintakulttuurin muutos tarkoittaa Rintamäen mukaan tiivistettynä sitä, että Helsingin seurakunnissa pyritään terästämään kuuloa, ottamaan ihminen vakavasti ja asettumaan pienen, heikon, torjutun ja unohdetun puolelle.

– Tasavertaisina yhteisön jäseninä elämme toivon ja rakkauden merkkeinä kaupungissa. Toimintakulttuurin muutos haastaa olemaan enemmän helsinkiläisten arjessa ja ottamaan kaupunkilaiset ja yhteistyökumppanit mukaan toimintaan. Kaikki rakentuu sille vahvalle osaamiselle, jota työntekijöistä löytyy. Ymmärrän sen, että muutos voi pelottaa ja herättää kysymyksiä, mutta yhdessä tästä syntyy hyvää jälkeä, painottaa Rintamäki.

Työntekijöiden rokotuksia Rintamäki kommentoi niin, että kirkon työssä kohdataan joka päivä erilaisia ihmisiä ja perusrokotukset on aina syytä pitää kunnossa. Tästä on myös muistutettu.

Kodittomille suunnattu hätämajoitus jatkuu Helsingissä ainakin tammikuun loppuun. 8.1. asti yösuoja on Mikael Agricolan kirkossa, 9.-15.1. Herttoniemen kirkossa, 16.–22.1. Meilahden kirkossa ja 23.–29.1. Temppeliaukion kirkossa.