Sijainti: Etusivu / Uutiset / Kirkko ja hallitus napit vastakkain paperittomuudesta
Tehdyt toimenpiteet

Kirkko ja hallitus napit vastakkain paperittomuudesta

Juhani Huttunen

Kirkkohallituksen asiantuntija Marja-Liisa Laihia arvostelee hallitusta turvapaikanhakijoiden kriminalisoimisesta. Sisäministeri Paula Risikko tähdentää, että ketään ihmistä ei ole sanottu laittomaksi.

Sisäministeri Paula Risikon mielestä syytös ilmiantoyhteiskunnasta on yliampuva, koska siinä otetaan huomioon vallitsevat tietosuojasäädökset. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Kirkkohallituksen maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia kritisoi kovin sanoin maahanmuuton ministeriryhmän joulukuussa 2016 julkaisemaa toimenpidesuunnitelmaa.

Otsikolla Toimenpidesuunnitelma laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan laaditun asiakirjan mukaan sanaa "paperiton" ei pidä soveltaa niihin turvapaikanhakijoihin, jotka kielteisen päätöksen saatuaan eivät ole poistuneet Suomesta. Toimenpidesuunnitelma käyttää heistä ilmaisua "laittomasti maassa oleva".

Kirkkohallituksen Kytkin-verkkojulkaisussa Laihia toteaa, että ministeriryhmän suunnitelmassa "halutaan kriminalisoida turvapaikanhakijat ja seuraavaksi tulee heitä auttavien rankaiseminen".
 

Suomesta tulee "ilmiantoyhteiskunta"

Laihian mielestä laittomasta maassa oleskelusta puhuminen luo perusteettoman mielikuvan turvapaikanhakijoiden rikollisuudesta.

– Tällaisella kielenkäytöllä paperittomuus kriminalisoidaan systemaattisesti, Laihia sanoo.

– Kriminalisoivalla kielenkäytöllä valtiovalta eristää turvapaikanhakijat ja luo negatiivista mielikuvaa ihmisistä, jotka itse hakevat kansainvälistä suojelua, Laihia sanoo.

Sisäministeriön toimenpidesuunnitelmassa todetaan:

"Laittomasti maassa oleskelevilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä, joita ei pystytä palauttamaan, eivätkä he poistu maasta itsenäisesti ja jotka katoavat tai poistetaan vastaanottojärjestelmän piiristä. Tällöin ulkomaalaisella ei ole oikeutta oleskella Suomessa. Tässä yhteydessä yleisesti käytetyn termin 'paperittomat' käyttöä tulee välttää."
 

Tämä voi synnyttää ilmiantoyhteiskunnan, joka vahingoittaa monin tavoin kansalaisten keskinäistä luottamusta."
– Kirkkohallituksen maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihia
 

Laihian mielestä valtiovalta pyrkii sanavalinnoillaan ostamaan kansalaisten hyväksynnän politiikalle, jossa Suomi hädänalaisuudesta välittämättä pyrkii valikoimaan, keitä se haluaa tänne ja keitä ei.

– Tämä syö Suomen uskottavuutta valtiona, joka noudattaa kansainvälisiä sopimuksia, Laihia kritisoi.

– Kansainvälisen suojelun takaama oikeus hakea turvapaikkaa rapautuu siinä, että turvapaikan hakemisesta tehdään epätoivoista.

Laihia kritisoi hallituksen toimenpidesuunnitelmaa myös siitä, että sen mukaan seurakuntien, terveydenhuollon ammattilaisten, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten pitäisi ilmoittaa poliisille henkilöistä, jotka ovat maassa ilman oleskelulupaa.

– Tämä voi synnyttää ilmiantoyhteiskunnan, joka vahingoittaa monin tavoin kansalaisten keskinäistä luottamusta.

Irakilaiset turvapaikanhakijat vaativat oikeudenmukaisuutta Suomen turvapaikkapolitiikkaan Helsingissä viime joulukuussa. Kuva: Seppo Samuli

Paula Risikko: "Kukaan ei ole ihmisenä laiton"

Sisäministeri Paula Risikon mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin ei ole liitetty rikollisuuden leimaa.

– Kukaan ihminen ei ole ihmisenä laiton, mutta ulkomaalaisella ihmisellä ei myöskään ole ehdotonta oikeutta oleskella Suomessa, Risikko vastaa.

– Jokainen saa hakea turvapaikkaa, ja jokaisen hakemus käsitellään huolellisesti ja yksilöllisesti. Jos käsittelyn tuloksena on kielteinen päätös, voi hakija koetella päätöstä oikeudessa.

Hänen mukaansa Suomessa on korkeatasoinen ja riippumaton oikeuslaitos.

– Mikäli perusteita kansainväliseen suojeluun ei ole, tulee olla muut perusteet olla laillisesti maassa. Jos ei ole, on nykyisen lainsäädännön mukaan laittomasti maassa, Risikko sanoo.
 

Vaikka on inhimillistä auttaa hädässä ja huonossa asemassa olevia, ei yhteiskunnan ulkopuolella elämiseen tulisi kannustaa ketään."
– Sisäministeri Paula Risikko
 

Sisäministeri vetoaa myös poliisin näkemykseen, jonka mukaan yhteiskunnan ulkopuolella elävillä – myös kantasuomalaisilla – on suuri riski ajautua rikollisuuden piiriin, joko tekijäksi tai uhriksi.

– Viranomaiset ovat huolissaan kasvavasta joukosta laittomasti maassa olevia. Siksi ilmiön kehittymistä halutaan seurata niin tarkoin kuin mahdollista, Risikko sanoo.

– Vaikka on inhimillistä auttaa hädässä ja huonossa asemassa olevia, ei yhteiskunnan ulkopuolella elämiseen tulisi kannustaa ketään. Se ei ole pidemmän päälle kenenkään etu.

Risikko torjuu myös Laihian esittämän kritiikin ilmiantoyhteiskunnasta.

– Suunnitelmaan on kirjattu, että "laittomaan maassa oleskeluun liittyvistä havainnoista voi ilmoittaa poliisille tietosuojasäädösten sallimissa puitteissa". Siten arvio siitä, että suunnitelma johtaisi ilmiantoyhteiskuntaan, on mielestäni täysin yliampuva.
 

Juridinen ja humanitäärinen kieli eivät kohtaa

Kirkkohallituksen ulkoasiainosaston johtavan asiantuntijan Tomi Karttusen mukaan kirkot ja humanitaariset organisaatiot suosittelevat käytettäväksi käsitettä "paperiton" ("undocumented"), jottei kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta, mutta maassa ilman asiapapereita oleskelevaa, automaattisesti leimattaisi lain rikkojaksi.

– Juridisen logiikan perusteella lainvoimaisen päätöksen noudattamatta jättäminen on lainvastaista toimintaa, Karttunen sanoo.
 

Lienee aika yleisesti tunnettua, että analyysi ihmisen hädänalaisesta tilasta saattaa perustua puutteelliseen tietoon."
– Kirkkohallituksen ulkoasiainosaston johtava asiantuntija Tomi Karttunen
 

– Mutta lienee aika yleisesti tunnettua, että analyysi ihmisen hädänalaisesta tilasta saattaa perustua puutteelliseen tietoon. Mahdollisuudet siirtyä maasta johonkin turvalliseen paikkaan voivat olla vähäiset ainakin lähtömaata ajatellen.

Karttusen mielestä ilmaisu "laiton siirtolainen" on kielteisempi kuin "paperiton", mutta myös termi "paperiton" jää epämääräiseksi, kun sitä halutaan soveltaa kaikkiin tapauksiin.

– "Paperiton" voi antaa väärän mielikuvan henkilöstä, jolla esimerkiksi ei ole henkilöllisyystodistusta.

– Ei välttämättä tiedetä, että sillä viitataan henkilöihin, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen.
 

Kirkko puun ja kuoren välissä

Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Poutiainen suhtautuu kirkon rooliin suhteessa viranomaismenettelyihin varovaisesti.

– Kirkon eettinen lähtökohta on hyvin selvä. Jokaista ihmistä uskonnollisesta vakaumuksesta tai muista ominaisuuksista riippumatta on kohdeltava lähimmäisenä ja häntä on autettava parhaalla tavalla, Poutiainen sanoo.

Kirkolla on oma Kirkko turvapaikkana – opas seurakunnille -ohjeistus tilanteisiin, joissa viranomaiset mahdollisesti väärin perustein ovat epäämässä turvapaikanhakijalta pakolaisuusstatuksen.
 

Olemme joutuneet toteamaan, ettei meillä ole sen parempaa kykyä kuin viranomaisillakaan."
– Tuomiorovasti Matti Poutiainen
 

Ohjeistus velvoittaa seurakunnalta, josta kirkkoturvaa on pyydetty, tekemään hallinnollisen päätöksen turvan antamisesta. Ohjeistus toteaa, ettei kirkko voi "ryhtyä tuomariksi turvapakanhakijan ja viranomaisten välillä". Edelleen ohjeistus toteaa:

"Kirkon työntekijä syyllistyy virkavirheeseen tai rikkomukseen, jos hän ryhtyy toimenpiteisiin, jotka ylittävät hänen toimivaltansa. Näin voisi käydä silloin, kun työntekijä omilla toimillaan estäisi poliisia poistamasta turvapaikanhakijaa maasta."

Poutiaisen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita on hakenut apua myös Tuomiokirkkoseurakunnasta.

– Yksittäisten tapausten arvioiminen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Olemme joutuneet toteamaan, ettei meillä ole sen parempaa kykyä kuin viranomaisillakaan, Poutiainen toteaa.

Poutiainen kuitenkin vierastaa hallituksen toimeenpanosuunnitelman kohtaa, joka kehottaisi järjestöjä, terveydenhuollon ammattilaisia, seurakuntia tai yksittäisiä kansalaisia ilmoittamaan poliisille ilman oleskelulupaa olevia koskevista havainnoista.

– Toisaalta on vaikea ajatella, että kirkko salailisi tai piilottelisi ihmisiä, hän toteaa.

Vajaa 4 000 kateissa

Sisäministeriön mukaan Suomeen on saapunut kahden viime vuoden aikana yli 37 000 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttovirasto teki vuosien 2015–2016 kuluessa 34 073 turvapaikkapäätöstä, joista kielteisiä oli 14 551. Vastaanottojärjestelmässä on edelleen 20 450 henkilöä, joista 11 365 on kielteisen päätöksen saaneita. Sisäministeriön mukaan päätökseen muutosta hakevia oli vuoden 2016 joulukuuhun mennessä 9 451. Maasta poistuneita on 9 224.

Sisäministeriön mukaan vastaanottojärjestelmässä olevista turvapaikanhakijoista joka viides on kadonnut maan alle. Näitä henkilöitä oli vuoden 2016 joulukuussa 3 824.

Toimittajan kommentti

Tiistaina 10.1. joukko tunnettuja vaikuttajia vetosi hallitukseen turvapaikkapolitiikan humanitäärisyyden puolesta. Oikeudenmukaisuudessa ei ole mitään tinkimistä.

Tavallisesti julkisessa keskustelussa vaihtoehtoina on kaikki tai ei mitään. Ei esimerkiksi huolestuta, että joku vähemmän turvaa tarvitseva pääsisi kiilaamaan suurempaa hätää kärsivän ohi. Asialla on Euroopan mittakaavassa moraalinen merkitys.

Joulukuussa Eurooppa kohahdutti tunisialainen terroristi Anis Amri, joka Berliinin joulumarkkinoilla ajoi rekka-autolla ihmismassan päälle. Amri oli kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija. Tunisian niin sanottu demokratiakvartetti sai vuonna 2015 Nobelin rauhanpalkinnon demokratiakehityksen vuoksi.

Deutsche Wellen mukaan Isis treenaa terroristeja, joiden on määrä esiintyä turvapaikanhakijoina. Suomessa ei ole mitään syytä hysteriaan, mutta Berliinissä käydään nyt myös oikeutta, jossa 19-vuotiasta turvapaikanhakijaa syytetään Brandenburgin portille suunnatun terrori-iskun suunnittelusta.

On tärkeää, että kirkko kohtaa kaikki yksilöt rakastavasti. Kirkon oman sanoman mukaan se ei edes voi kohdata "massoja", sillä emme ole karjaa vaan yksilöitä. Paperittomuus on eräissä kohdin hyödyllinen vaikka vähän epämääräinen käsite. Kuitenkin Euroopan mittakaavassa sen mekaaninen soveltaminen jopa terroristiin heikentää koko sanan uskottavuutta kaikkein hädänalaisimpien kannalta.

Juhani Huttunen