Sijainti: Etusivu / Uutiset / Kirkon ovi käy kahteen suuntaan
Tehdyt toimenpiteet

Kirkon ovi käy kahteen suuntaan

Julia Rautanen

Nuoret aikuiset saattavat päättää kirkkoon kuulumisestaan lyhyellä aikavälillä.

Yhdessä. Vilja Kauntola, Annukka Saaristo ja Aapo Malkamäki tekivät pizzaa Nuorten aikuisten kirkkoyö -tapahtumassa Tapiolassa syksyllä 2014. Taustalla Henna Sadonkorpi. Kuva: Patrik Lindström

Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyi viime vuoden aikana yli 17 500 henkilöä, lähes 2 000 enemmän kuin vuonna 2014. Kirkosta eronneiden määrä taas väheni edellisvuodesta ja oli vuonna 2015 noin 43 000.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Veli-Matti Salmisen mukaan 18–29-vuotiaat ovat merkittävin kirkosta eroava ikäryhmä. Vuonna 2015 nuorten aikuisten osuus kaikista kirkosta eronneista oli lähes 40 prosenttia.

Toisaalta sama ikäryhmä on monena vuonna ollut suurimpia myös kirkkoon liittyneiden joukossa. Vuonna 2015 heitä oli noin 25 prosenttia kaikista kirkkoon liittyneistä.

”Nuoret aikuiset ovat liikkuvin ikäryhmä, joka voi tehdä päätöksiä suuntaan tai toiseen lyhyelläkin aikavälillä. Hetken mielijohteesta päätöstä ei silti haluta tehdä, vaan varsinkin eroamiseen liittyy aina jokin perusteltu syy”, Salminen kertoo.

Oma pohdinta ratkaisee

Yksi nuorena aikuisena kirkosta eronneista on 30-vuotias helsinkiläinen Matias, joka erosi kirkosta vuonna 2002 täytettyään 18 vuotta.

Matiaksen kohdalla syitä eroamiselle oli monia:

”Kirkolla ei ollut mitään roolia elämässäni. En käynyt kirkon tilaisuuksissa, enkä kokenut mitään yhteenkuuluvuuden tunnetta kirkon tai hengellisen yhteisön kanssa”, Matias kertoo.

Kirkon tutkimuskeskuksen loka-marraskuussa 2015 teettämän Gallup Ecclesiastica -kyselyn mukaan nuorten ja nuorten aikuisten keskeisimmät syyt kirkosta eroamiselle ovat se, että ei usko Jumalaan tai ei ole uskonnollinen ihminen ja se, ettei koe kirkolla instituutiona olevan merkitystä.

Keski-ikäisillä kirkosta eroamisen perusteena korostuu myös kirkollisveron välttäminen.

Nuoret aikuiset ovat kiinnostuneita henkisyydestä ja miettivät elämän suuria kysymyksiä, mutta korostavat omaa pohdintaa tietyn uskonnollisen järjestelmän sijaan. Jos kirkon toimintamuodot ja kieli eivät puhuttele, yksittäinen asia tai tilanne voi johtaa kirkosta eroamiseen.

Salmisen mukaan moni eroaa kirkosta juuri täysi-ikäiseksi päästyään, sillä siinä vaiheessa asiasta voi päättää itse ilman huoltajan suostumusta.

Matiaksen eroon vaikutti myös se, että kirkon käsitys Jumalasta ja Raamatun opetuksesta oli erilainen kuin hänen omansa. Kirkosta erotessaan Matias harkitsikin liittymistä muuhun uskonnolliseen yhteisöön.

Kymmenen vuotta myöhemmin mieli kuitenkin muuttui. Vuonna 2012 Matias päätti liittyä kirkkoon uudelleen, koska halusi, että hänen lapsensa saa kasteen.

Nykyään Matiaksen perhe käy kirkossa jouluisin ja lisäksi joskus kirkon lastentapahtumissa.

Tulla nähdyksi, kuulluksi, tutuksi

Tutkija Salminen kertoo, että kirkolliset toimitukset ovat nuorilla merkittävä syy kirkkoon liittymiselle muiden ikäryhmien tavoin. Myös kirkon auttamistyö ja köyhien ja syrjäytyneiden puolustaminen ovat tärkeitä.

”Gallup Ecclesiastica -kyselyssä nuorilla korostuvat kirkon jäsenyyden perusteina kirkollisten toimitusten, varsinkin kummiuden ja kirkkohäiden merkitys. Nuoret aikuiset vaikuttavat myös pitävän muita tärkeämpänä sitä, että kirkko auttaa kolmannen maailman ihmisiä.”

 

Nuoret aikuiset kaipaavat samaa kuin me kaikki: että joku on heistä aidosti kiinnostunut.

 

Olarin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Heli Viksten järjestää nuorille aikuisille suunnattuja Vanha Kulma -iltoja, joissa syödään iltapalaa, vaihdetaan kuulumisia ja luetaan yhdessä Raamattua.

Viksten uskoo, että kirkon jäsenyys voi merkitä paljon myös nuorelle aikuiselle, mikäli tämä tuntee olevansa tervetullut ja löytää kirkosta oman paikkansa.

”Uskon että nuoret aikuiset kaipaavat samaa kuin me kaikki: että joku on heistä aidosti kiinnostunut ja haluaa viettää aikaa heidän kanssaan. Tulla nähdyksi ja kuulluksi, tutuksi jollekin", Viksten sanoo.

"Monet myös tahtovat hoitaa Jumala-suhdettaan. Yhdessä rukoilemisesta ja Raamatun lukemisesta saa huomattavasti enemmän irti.”