Sijainti: Etusivu / Vantaan Lauri / Vantaan Lauri: Arkisto / Auttajat rakastuivat
Tehdyt toimenpiteet

Auttajat rakastuivat

Natalia Kisnanen
kuva Hans von Schantz

Anni ja Kishan Gaine tapasivat Nepalissa Kathmandun slummissa. Vantaalla he asuvat Annin lapsuudenkodissa.

Kun kurjuutta on ympärillä loputtomasti, useimmat hyväosaiset luovuttavat. Ei yksi ihminen maailmaa kumminkaan voi muuttaa.

Anni Gaine haluaa toimia — vaikkapa sitten vain muutaman vähäosaisen hyväksi. Suurimman osan vuodesta Anni viettää Intiassa ja Nepalissa, mutta ei minään tavanomaisena reppureissaajana.

Responsible Charity -järjestön vapaaehtoistyöntekijänä Anni vierailee Kalkutan slummiperheissä huolia kuuntelemassa ja täsmäapua organisoimassa. Hän järjestää katulapsille mielekästä tekemistä ja innostaa lukutaidottomia kotiäitejä kouluun.

Vantaalla reissaajaa odottaa lapsuudenkoti, puinen omakotitalo, jonka lämmöstä pääsee kätevästi palkkatöihin. Suomessa ollessaan Anni työskentelee lastenkodin ohjaajana.

Joka vuosi sama työnantaja on ottanut hänet takaisin, vaikka tietää, että pian se Anni lähtee taas.

Intiaan työharjoitteluun

Aasiassa Anni Gaine elää omilla säästöillään reppumatkailijan budjetilla ja auttaa ilmaiseksi. Hän nauttii tien päällä olemisesta ja Intian ja Nepalin rennosta ilmapiiristä, jossa ihmiset ovat onnellisia pienestäkin, niin kuin esimerkiksi rutiköyhä lapsi lyijykynästä.

— Koen, että Intiassa ja Nepalissa minusta on eniten hyötyä. Suomessa on jo niin paljon alan työntekijöitä.

Annin ensimmäinen Intian matka 2001 oli osa Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomian opintoja. Diakilla on Kalkutassa paikallinen yhteistyökumppani, slummien lapsia auttava Iper, Anni kertoo.

— Intia jäi mieleeni, ja pian lähdin sinne uudelleen.

Kalkutan ohella Annille on tullut rakkaaksi vapaaehtoistyökohteeksi Etelä-Intian Maduraissa sijaitseva kehitysvammaisten tyttöjen koulu.

Turistiviisumilla saa olla Intiassa yhtäjaksoisesti vain kolme kuukautta. Anni havaitsi, että edullisin ratkaisu viisumin uusimiseksi ovat piipahdukset Intian naapurimaissa.

Sillä tavalla hän löysi Nepalin. Ja Nepalista hän löysi Kishanin.

Varainkeruuta saranginsoitolla

Anni ja Kishan Gaine tutustuivat toisiinsa kadulla Kathmandussa kolme ja puoli vuotta sitten. Kishan on Annin lailla ihminen, joka kärsivän ihmisen nähdessään pysähtyy, ostaa tälle kupin teetä, kuuntelee ja juttelee. Gandharva-kastiin kuuluva poika ei tosin ole koskaan omistanut materiaalisesti paljon, mistä antaa.

— Gandharvat ovat Nepalissa olleet perinteisesti muusikoita. Nykyään perinteemme ovat kuitenkin vaarassa, koska kaikki kuuntelevat vain rokkia, Kishan selittää.

Kishan ja hänen ystävänsä haluavat pelastaa sekä ikivanhat musiikkiperinteet että vähävaraiset gandharvat. Muutama vuosi sitten he huomasivat, että länsimaalaiset turistit arvostavat heidän perinteitään. Syntyi Gandharva Culture and Art Organization, joka opettaa turisteille nepalilaisten soittimien soittoa. Yhdistys järjestää myös retkiä ja kutsuu turisteja gandharva-koteihin tutustumaan nepalilaiseen kulttuuriin.

Monet gandharvat ja muut köyhät nepalilaiset asuvat Kathmandun slummeissa.

— Jos haluaa auttaa nepalilaisia, pitäisi kehittää kyliä. Silloin kyläläisten ei olisi pakko muuttaa Kathmanduun, Anni toteaa.

Ensiavuksi Anni ja Kishan ovat suunnitelleet laajentavansa Responsible Charity -järjestön toimintaa Kathmanduun.

Suomalaiset tarvitsevat apua

Anni ja Kishan ystävystyivät avustusprojektiensa myötä. Ystävyys syveni sitkeässä istuvaksi rakkaudeksi.

— Vuosi sitten päätimme, että hyvä on, let’s do it. Mennään naimisiin, sukulaissielut kertovat.

Naimisiinmenon takia Annin tämänkertainen Suomen-jakso tulee kestämään epätavallisen kauan, ainakin syksyyn. Tarkoitus on saada Kishanille työlupa, jotta hänkin voisi Suomessa tienata ja säästää.

Joulukuussa Suomeen tullut Kishan Gaine ei ihmettele täällä lunta eikä vaurautta vaan sitä, miten tärkeitä asioita Suomesta näyttää puuttuvan.

— Ihmiset eivät tunne naapureitaan, eivätkä he puhu keskenään. Busseissa ihmiset naputtavat hiljaa kännyköitään, ja kaikilla on kiire. Toisin kuin Nepalissa täällä vesilasi ja vessassa käyminenkin maksaa, Kishan päivittelee.

Kishanin mielestä Suomi kaipaisi avustustyöntekijöitä, jotka opettaisivat suomalaisille, miten rakennetaan kodikas yhteisö.

kuuluu seuraaviin kategorioihin: