Sijainti: Etusivu / Vantaan Lauri / Vantaan Lauri: Arkisto / Korso on käsite
Tehdyt toimenpiteet

Korso on käsite

Pauli Juusela
kuva Jani Laukkanen, Mauno Mannelin/Vantaan kaupunginmuseo

Vantaalainen kaupunkikulttuuri sykkii Korsossa, mainettaan paremmassa paikassa.

Binder1_Page_06_Image_0002.jpg
Binder1_Page_06_Image_0003.jpg
Binder1_Page_06_Image_0001.jpg

Hakusanalla Korso löytyy netistä monenlaista. Kuten Korsoblogi, jota kirjoittaa "paikallinen Hesarin jakaja" Matti Merelä. Linkin takaa selviää, että kyseessä on Korson aluetoimikunnan varapuheenjohtaja ja "kyläpoliitikko", joka harrastuksekseen ylläpitää blogia. Siinä ollaan ylpeitä korsolaisuudesta.

Korsoblogissa kerrotaan turkulaisesta pariskunnasta, joka matkusti Korsoon nähdäkseen omin silmin, kuinka kauhea paikka Korso oikein on. Pariskunta pettyi, sillä Korso ei ollutkaan maineensa veroinen.

Toki Korsossa on sosiaalisia ongelmia, jotka näkyvät varsinkin asemanseudulla. Mutta ei tarvitse mennä kuin muutama sata metriä asemalta mihin tahansa suuntaan niin ollaan perinteisellä omakotitaloalueella.

Korso on kaupunginosa ja suuralue. Kaupunginosa sijoittuu aseman länsipuolelle. Ensin on kerrostaloalue ja liikekeskus, sitten moreeniharjulta alkava omakotialue, joka 1950-luvulla oli maan laajin. Korsoon kuuluu myös 1970-luvulla rakennettu aluerakennuskohde Kulomäki, jossa on sekä kerros- että omakotitaloja.

Suuralueeseen kuuluu joukko ympäröiviä kaupunginosia, joiden haitari ulottuu lähes sataprosenttisesta omakotitaloalueesta Jokivarresta Mikkolaan ja Vallinojaan, joissa väki asuu enimmäkseen kerrostaloissa.

Konstailematonta kaupunkikulttuuria

Alueen huono maine syntyi 1970-luvulla, jolloin sinne keskitettiin Vantaan sosiaalinen asuntotuotanto. Mainetta tuki keskustan rähjäinen ulkonäkö.

Keskustan ilmettä on kuitenkin parannettu. Toiseen päähän on noussut uusi market, toiseen monitoimikeskus Lumo ja kirkko-seurakuntakeskuksen laajennusosa. Niiden välissä on aukio erilaisille tapahtumille.

Nykypäivän Korsoa voisi luonnehtia konstailemattomaksi. Korsossa sykkii Vantaan kenties omintakeisin kaupunkikulttuuri. Siihen kuuluvat yhtä hyvin tuulipuvut kuin elokuiseen Ankkarockiin saapuvien fanien monenlaiset aatteet ja niitä ilmentävät vaatteet.

Suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus kuuluvat korsolaiseen elämänmenoon. Myös inhimillinen kurjuus ja keskiluokkainen hyvinvointi mahtuvat samaan kaupunginosaan. Kapakasta moni on löytänyt tiensä myös kirkolle, jossa Korson katulähetyksen tilaisuuksiin on matala kynnys.

Korsossa toimii aktiivisesti monenlaisia järjestöjä urheiluseuroista marttoihin ja partiosta Korso Undergroundiin, joka nostaa esille korsolaisia bändejä.

Korsosta oli tulla kaupunki

Itse asiassa Korso voisi olla itsenäinen kaupunki, jos historia olisi kulkenut toisin. Tuusulan nimismies Paavo Tähtinen esitti nimittäin selvityksessään vuonna 1945, että Korsosta tehtäisiin kunta, johon liitettäisiin myös Rekolan alue silloisesta Helsingin maalaiskunnasta. Tuusula ja Kerava olisivat olleet tähän valmiita, mutta maalaiskunnassa asiaa vastustettiin. Rekolan, Asolan ja Hanabölen asukkaat eivät halunneet vaihtaa kuntaa.

Vuonna 1954 valtioneuvosto liitti Helsingin maalaiskuntaan Korsoon kuuluvat osat Tuusulasta ja Keravasta. Tämä kasvatti maalaiskunnan, nykyisen Vantaan, väkimäärää 3000 hengellä.

Se, että väkeä oli noinkin paljon, oli alun perin rautatieaseman ansiota. Ennen rautatien tuloa Korso oli lähes asumatonta erämaata. Tikkurilan ja Keravan puoliväliin pääradan varrelle tarvittiin kuitenkin asema ja se päätettiin 1880-luvulla perustaa Korsoon.

Yksi selitys Korson nimelle on, että junaradan rakentajat perustivat aseman kohdalle välinevaraston, korsun. Toinen selitys on, että nimi tulee Ankkapuiston läpi virtaavasta Korson ojasta, ruotsiksi Korså eli ristioja. Oja olisi tehnyt nykyisen Ankkalammen kohdalla ristinmuotoisen kuvion.

Virallinen selitys nimelle on kuitenkin ristiraja. Kolmen kylän eli Ali-Keravan, Hyrylän ja Helsingin pitäjän rajojen yhtymäkohta merkittiin alueen korkeimmalle kalliolle ristillä. Risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja rå. Läheltä Korson Ruusuvuoren koulua löytyy nimen historiasta kertova muistolaatta.


Korso

  • Asukkaita 6982.
  • Korson kaupunginosa sijaitsee pääradan länsipuolella ja siihen kuuluu myös Kulomäen kerrostaloalue. Korso on myös laajemman suuralueen nimi. Suuralueella asuu 27 372 ihmistä.
  • Asuntoja 3619, joista kerrostaloissa 2230. Vanha omakotialue oli 1950-luvulla Suomen laajin.
  • Asuntokuntien keskikoko on 2,09 henkeä. Yhden hengen talouksia 1321.
  • Vajaasta 2000 perheestä lapsiperheitä 54 prosenttia.
  • Ulkomaalaistaustaisia 540 eli 7,7 prosenttia väestöstä.
  • Ikäjakauma melko tasainen: 0-6-vuotiaita 525, yli 65-vuotiaita 682.
  • Hyvät peruspalvelut. Monitoimikeskus Lumosta löytyvät muun muassa kirjasto, nettikahvila, liikuntasaleja, musiikkiopisto, kuvataidekoulu ja lukio.
  • Korson kirkko ja seurakuntakeskus sijaitsee keskustassa Lumon vieressä. Kulomäessä on seurakuntakoti. Seurakuntalaisten lukumäärä ylitti 20 000 rajan tänä vuonna.


Minna Puskala, 16

Lumon lukion toisella luokalla oleva Minna Puskala on asunut koko elämänsä Korsossa, tarkemmin sanottuna Kulomäen kerrostaloalueella.

— Meillä on tosi kiva taloyhtiö ja piha. Asumme kerrostalossa seurakuntakotia vastapäätä. Seurakuntakodin vieressä on iso mäki, jossa pulkkailin pienenä. Siinä oli nytkin heti lapsia liukureineen, kun tuli sentti lunta.

Minnan mielestä Korso on mukava asuinpaikka.

— Ei minulla ole mitään valittamista, eikä minulle ole koskaan sattunut Korsossa mitään ikävää. Täällä on kavereita ja hyvät peruspalvelut. Lumossa on erinomaiset tilat ja kirjasto. Jos jotain erikoiskauppoja tarvitsee, on hauska lähteä vähän kauemmas.

Minna harrastaa balettia ja käy sitä varten Tikkurilassa. Korsossa hän käy aerobicissa silloin kun ehtii.

— Koulu vie paljon aikaa. Rippikoulun jälkeen olen ollut paljon myös kirkolla: isoskoulutuksessa, kahviloissa ja nuorten kuorossa. Korson seurakunnassa on mahdottoman kivat työntekijät ja hyvä tunnelma.

Vaikka Korsossa viihtyykin, ei Minna usko jäävänsä sinne asumaan.

— Haave on lähteä opiskelemaan jonnekin kauemmas ja päätyä sitten asumaan Lappiin. Olen hulluna Lapin maisemiin. Siellä on kaunista varsinkin talvella.


Korsolaiset ovat luontevia ihmisiä, täällä ei ole hienostelua, herroittelua eikä pokkurointia. Tänne mahtuu monenlaista väkeä, eikä ketään katsota pitkään. Kadulla kävellessä syntyy hyviä keskusteluja, yhtä lailla kuin jumalanpalvelusten jälkeen tai päivystysaikana, joka minulla on tiistaisin kello 9–12.

Kari Pekka Kinnunen
Korson seurakunnan kirkkoherra

Lisää juttuja aiheesta: