Sijainti: Etusivu / Vantaan Lauri / Vantaan Lauri: Arkisto / Joulukorttien taikaa
Tehdyt toimenpiteet

Joulukorttien taikaa

Marja Meura

postikortit.jpg
postikortit.jpg
postikortit.jpg
postikortit.jpg

Joulukortteja on lähetetty 150 vuoden ajan, eikä niiden suosio osoita hiipumisen merkkejä, päinvastoin. Joulukortit kertovat oman aikansa elämästä, arvoista — sekä tietysti joulunvietosta.

Joulukorttien kotimaa on Englanti. Ensimmäinen tunnettu joulukortti painettiin vuonna 1843 Lontoossa ja painos oli 1000 korttia.

Painetun joulukortin ”keksi” Sir Henry Cole, viktoriaanisen ajan tunnettu museonjohtaja ja monialaosaaja, ja ensimmäisen kortin piirsi taiteilija J.C. Horsley. Kortissa hyvinvoiva porvarisperhe viettää joulua viiniä juoden. Kortti herättikin närkästystä raittiuspiireissä.

Joulukortit saavuttivat nopeasti suosiota ja levisivät ympäri Eurooppaa. Keski-Euroopassa uuden vuoden lahjat ja tervehdykset ovat vanhempaa perua kuin joululahjat ja -kortit. Saksaan syntyi kuitenkin 1860-luvulla menestyvä joulukorttiteollisuus, joka hallitsi parikymmentä vuotta Euroopan markkinoita.

Joulukorttibuumille oli toki muitakin syitä kuin ihmisten innostus. Postinkulku oli nopeutunut rautateiden myötä, postimerkit oli otettu käyttöön ja uusi painotekniikka mahdollisti korttien sarjavalmistuksen. Luku- ja kirjoitustaitokin yleistyivät.

NO, ONKOS TULLUT KESÄ NYT TALVEN KESKELLE

Joulukorttien aiheet eivät aluksi olleet kovin jouluisia. Korteissa oli pitsimäisiä koristeita, kesäkukkia sekä lapsia, perheitä tai kauniita naisia kukkaniityillä.

Varhaisin Suomessa postitettu joulukortti on vuodelta 1871. Se oli valkea ja ristinmuotoinen. Risti oli koristeltu päivänkakkaroin ja hopeanvärisin kirkonkelloin, alaosassa oli teksti ”God Jul”.

Alkuaikojen suosittuja aiheita olivat myös enkelit, linnut, porsaat ja rahasäkit, nelilehtiapilat, hevosenkengät ja tiimalasit. Suomessa niitä käytettiin myöhemmin uuden vuoden korteissa Joulukorttien kukkia olivat aluksi ruusut, kirsikankukat, edelweissit, kellokukat ja amerikkalaisista korteista tulleet joulutähdet. Vanhojen korttien joulupukki oli ankaran näköinen Pyhä Nikolaus, joka kantoi kuusta, lahjoja ja vitsakimppua.

Vanhemmat ja lapset viettivät korteissa yhdessä joulua, sillä 1800-luvulla porvarillinen ydinperhe oli muodostunut yhteiskunnan perusyksiköksi, ja joulu vahvisti tätä suuntausta.

Suomessa joulukorttien lähettäminen yleistyi merkittävästi 1920-luvulla. Eniten lähetettiin saksalaisia ja ruotsalaisia kortteja, mutta venäläisiäkin oli liikkeellä. Ensin kortteja lähettivät varakkaat ja kaupunkilaiset, myöhemmin myös maaseudun asukkaat ja työväestö.

Joulukorttien suuri suosio toi töitä monelle taiteilijalle, joista osa erikoistui postikortteihin. Suomalainen postikorttitaide kukoisti. Useat järjestöt alkoivat tilata joulukortteja taiteilijoilta, ja sama käytäntö jatkuu vieläkin.

KUN JOULU VALKENEEPI MÄ RIENNÄN SEIMELLE

Joulun sanomaa toivat esille uskonnolliset kortit. Rakastetun taiteilijamme Martta Wendelinin korteista puolet on joulukortteja. Wendelin kuvasi mielellään joulukirkkoa, enkeleitä ja seimen lasta. Monilla muillakin taiteilijoilla tunnelmalliset joulukirkot lumisessa maisemassa olivat paljon käytetty aihe.

Uskonnollisten korttien suosion vähentyessä niiden ulkonäkö muuttui kiiltokuvamaiseksi krumeluuriksi. Tasoa ovat kuitenkin ylläpitäneet taidekortit, joissa on kuvituksena Jeesuksen syntymää kuvaavia kuuluisia töitä.

Varhaisten joulukorttien äksy joulupukki muuttui ajan mittaan kodikkaaksi ja suomalaisittain pukeutuneeksi joulu-ukoksi. Amerikkalainen hilpeä, punapukuinen joulupukki yleistyi 1900-luvun lopulla. Pukin lisäksi joulukorteissa alkoivat esiintyä tontut, jotka ovat tärkeä pohjoismainen joulukorttiaihe Korttien tontut syntyivät Ruotsissa Viktor Rydbergin runojen pohjalta.

Harald Wibergin korteissa tonttu on asuinpaikan haltija, ikivanha mietiskelijä. Jenny Nyström loi korteissaan iloisen, punanuttuisen joulutontun, joka tuo lahjat lapsille.

Suomalaisissa korteissa tontut vilistävät pukin ja muorin apulaisina. Suosittu aihe on ollut myös kaupunkitonttu. Koko 1900-luvun eri paikkakunnilla on julkaistu kortteja, joissa tontut liikkuvat kotikunnan tutuissa maisemissa.

SUO MULLE MAJA RAUHAISA JA LASTEN JOULUPUU

Joulupuuro on perinteinen koulukorttien aihe, kuuluuhan puuro pohjoismaiseen joulupöytään. Kortin kuvaan riitti kynttilä ja vadillinen riisipuuroa, arvokasta juhlaruokaa. Erityisesti tonttuja kuvattiin lusikoimassa innokkaasti joulupuuroa. Ruotsalaisen joulukortin herkkuja notkuva juhlapöytä ei yleistynyt Suomessa.

Viime sotien aikaisissa joulukorteissa vartiosotilas seisoo talviyössä, lotta kaataa kahvia sotapojille tai korsussa vietetään joulua. Sota-ajan joulukortit olivat yleensä niukkoja ja puhuttelevia. Joissakin korteissa vanhus lukee Raamattua ja lapset iloitsevat lahjoistaan.

Joulukuusi ei ole niin vanha aihe kuin tontut ja kynttilät, vaikka se on nykyisin suosittu. Joulukuusen ulkonäkö antaa tietoa eri vuosikymmeniltä ja eri maista. Joulukuusi liittyy korteissa perhejouluun tai metsän väen joulunviettoon. Viime aikoina ovat yleistyneet luontokuvaajien talviaiheiset kortit, joissa on aitoja joulukuusia ja lintuja.

Uusia joulukortteja tulee vuosittain, kuten Mauri Kunnaksen Koiramäki-kortit, mutta vanhojen suosio säilyy. Perinteisistä korteista otetaan aina vain uusia näköispainoksia.

Vanhanaikaisten korttien suosio on tietysti nostalgiaa, kaipuuta kadotettuun eiliseen. Ehkäpä vanhojen korttien kauneus, tunnelma ja viattomuus vetoavat meihin kiireisiin ja usein rikkinäisiin nykyihmisiin. Ne ovat kuin ”lämmin henkäys talvisäässä”.

Enkeli ja rekiretki siivittävät joulupostin kulkua

SUOMEN ENSIMMÄISISSÄ euroarvoisissa joulupostimerkeissä ovat aiheina torvea toitottava enkeli ja suomenhevosen vetämä kirkkoreki. Enkeli on aiheena 60 sentin merkissä ja kirkkoreki 45 sentin merkissä. Kristilliseen jouluun liittyvät merkit ovat turkulaisen taiteilijan Nina Rintalan käsialaa.

Molemmissa merkeissä toistuu sama värimaailma. Yhteistä ovat myös hehkuvat revontulet ja ensimmäisestä joulusta muistuttava Betlehemin tähti.

Pienet postimerkit kertovat omaa tarinaansa joulun vietosta. Enkelit olivat ensimmäisenä jouluna tärkeässä roolissa: pyhänä yönä ne kertoivat Jeesuksen syntymästä kedon paimenille.

Lumisessa maisemassa kirkkorekeä kiskova suomenhevonen on nykyteillä perin harvinainen näky. Rekiaiheinen merkki muistuttaa siitä, että jouluaatto ja sitä seuraava joulupäivä ovat vuoden suosituinta kirkossakäymisen aikaa.

Posteissa vietetään lähiaikoina varsinaista postituskarnevaalia, sillä tänäkin jouluna suomalaisten arvellaan lähettävän yli 50 miljoonaa joulukorttia.

Kotimaan joulutervehdykset ehtivät 45 sentin taksalla ajoissa perille, jos ne jättää postin kuljetettavaksi viimeistään maanantaina 16.12. Ensimmäisen luokan kirjeenä eli 60 sentin merkillä varustettuna mattimyöhäisen joulutervehdys ehtii aatoksi perille, kun sen vie postiin viimeistään torstaina 19.12.

Joulupostimerkkejä voi ennen joulua ostaa myös omalta postinjakajalta, joka myy joulumerkkejä 20 kappaleen arkeissa 16.12. asti. Maksuvälineeksi kannattaa varata tasaraha eli yhdeksän euroa.

kuuluu seuraaviin kategorioihin: